Koiranäyttely

Tällä hetkellä kodissamme tuhisee kahden berninpaimenkoiran sijaan kolme sellaista. Vuorotellen ne ynähtävät unissaan, huokaavat ja hiljenevät sitten taas jatkamaan uniaan. Koirilla on ollut touhukas päivä. Tai no, oikeastaan kahdella niistä. Vanhin koiramme Demi, on vahtinut kotia sillä aikaa kun nuoremmat ovat viuhuneet pitkin maita ja mantuja. Tarkemmin sanottuna, pitkin Tervakoskea.
Sielä järjestettiin tänään näyttely. Siskokset Hertta ja Hulda olivat kumpikin paikalla. Me lähdimme kotiin pienen pokaalin kanssa. Rotunsa paras nääs, tuo meidän Hertta. Hulda on nyt meillä illan hoidossa. Pelkäsimme että meno voisi olla kovaakin, kun siskokset pääsevät leikin tiimellykseen, mutta ei. Eivät ne jaksa. Jatkakoon uniaan. Minä taidan lähteä ostamaan hampurilaista. Ensi viikolla jätän hiilarit taas vähemmälle, täytyy tänään siis vielä nauttia kun voi.

Jokos on muuten poolopaidat kaivettu kaapin uumenista?

Leppoisaa suununtain jatkoa!

Ansku

Jokaisella äänellä on merkitys

Voi kuulkaa, nyt on käynnistynyt sellainen juttu, missä on todella upea olla mukana. Kun pistin ensimmäisen blogini pystyyn vuonna 2008, haaveilin juuri tällaisista asioista. Pidemmittä puheitta, olen ehdolla Indiedaysin Inspiration blog awardsissa. Hakusessa on Suomen inspiroivimpia blogeja yhteensä viidessä eri kategoriassa:    muoti, kauneus, lifestyle, ruoka ja sisustus.

Voit äänestää yhtä blogia kussakin sarjassa. Minun blogini löydät muotikategoriasta. 
 Osallistu äänestykseen ja voit voittaa liput kutsuvierasjuhlaan, jossa Indiedays palkitsee Suomen inspiroivimmat blogit. Tilaisuus järjestetään lauantaina 16.11 Klaus K Living Roomissa. Osallistu äänestykseen 10.11 mennessä, ja voit auttaa minua saavuttaman unelmani. Tästä äänestämään.

Aurinkoista päivää, ja äänestysiloa!

Ansku

p.s. joko olet tutustunut blogiin nimeltä Pieni keittiö Kontulassa? Sekin on mukana äänestyksessä. Löydät sen ruokakategorian alta.

Täti Vihreä, vinkkaa muutaman hyvän juoksubiisin

Jostain syystä aiemmin kesällä hankkimani vihreä trikoomaksimekko on jäänyt vähälle käytölle, kunnes sitten keskiviikkona muistin sen olemassaolon. On se vaan ihana ja helppo vaate – kunhan vain muistaa laittaa alle hiukan tavallisia mummoalkkareita huomaamattomat alushousut. Mummikset kun jättävät ikävät rajat perbeeriosastolle. Kröhöm… Olisin jäänyt autuaan tietämättömäksi asiasta, jollei huomaavainen aviomieheni olisi ottanut kuvaa myös toisesta vinkkelistä, kuin etupuolelta. Kiitos vinkistä, ehkä yritän muistaa tämän jatkossa, ja tsekata ihan vaikka peilistä 😉

Mites muuten, olisko kenelläkään vinkata loistavia juoksubiisejä? Meikäläisen lista kun kaipaa päivitystä kipeästi. Aion perata nykyisestä listasta muutamat tylsäksi käyneet, jotka lähinnä hidastavat juoksua, ja laittaa sitten paremmat tilalle. Listalle jäävät ehdottomasti:
GG Caravanin On se hienoo
Blink 128:n All the small things
Danko Jonesin Code of the rode
Volbeatin hitit jäävät listalle ehdottomasti myös
Macklemore&Ryan Lewisin Can`t hold us

Ansku

Mökkireissu -13

Meillä on Janin kanssa jo perinteeksi muodostunut tarve päästä mökille kerran kesässä. Mikäs siinä, kyllä sielä useamminkin kävisi, vaan ajomatka on nelisen tuntia mikä tuntuu kohtuu puuduttavalta vain parin päivän vierailua varten. Näin kesälomalla mökille on kiva mennä viikoksi, kun kiirettä takaisin ei ole. Paitsi Demillä, joka jostain syystä ei viihdy mökillä. Outo koira. Sen häntä heilui villimmin silloin kun pakkasimme autoa paluumatkaa varten.
Reilu viikko sitten vedin kesähatun päähän, pujotin kesäkorut ranteeseen ja otimme suunnaksi itä-Suomen.
Voi sitä riemua kun ajomatkan jälkeen sai tepsutella laiturille järveä ihailemaan!

Ensimmäisinä päivinä paistoi aurinko. Minä nautiskelin paisteesta rantakivellä istuskellen, teetä juoden ja lehteä luskellen. Heitin ohimennen myös moikat sorsaperheelle, jonka lapset olivat melkein jo äitinsä kokoisia.

Demi hengaili laitskalla häntäänsä uittaen. Rannassa pyöri myös pikkuinen hauenpoikanen. Ei onneksi tarttunut Demin hännänpäähän. Vaikka tuskinpa tuo masentunut karvakorva olisi sitä huomannut.

Viimevuonna herkuttelin Heinäveden koskikiskalla ihanalla vohvelilla. Ajoimme vohvelin perässä kioskille tänäkin vuonna, mutta jäin nuolemaan näppejäni. Juuri sinä päivänä niitä ei tehty. Höh.

Takaisin mökille, ja metsään! Hain kipollisen mustikoita ja sekoitin ne rahkaan. Ihan nam tämäkin.

En oikein osannut(eikä onneksi tarvinnutkaan) olla vain ja lepäillä, joten kävin lenkillä, kokeilin vesijuoksua, tein kuntopiiriä ja soudin järven ympäri. Ihan hauskaa ja erilaista liikuntaa, ja teki todella hyvää tällaiselle vaihtelunhaluiselle ihmiselle.

Kun alkupäivät urheili, sain hyvällä omallatunnolla hengailla vain loppuviikon, ja nautiskella ystävien seurasta. He ajelivat mökille muutama päivä meidän jälkeemme.

Minä näppäränä emäntänä ”leivoin” manskikkakakun, joka huuhdeltiin alas skumpalla.

Sitten alkoi tikkaskabat.

Tämän muutaman päivän aikana tuli otettua myös vähän siideriä…

…ja saunoimme ja uimme joka päivä. Parasta. Vesikin oli mukavan lämmintä, päälle kaksikymmentä astetta.

Valamon luostari on aika lähellä, joten teimme sinne pienen retken. Ennakko-odotukseni olivat olleet turhan korkealla kun kuvittelin paikan olevan jotenkin eksoottinen. Lähinnä se muistutti leirikeskusta. Toki kirkot olivat sisältä mahtavan upeat.

Luostarissa tehdään viiniä, ja tietenkin sitä piti päästä maistamaan.

Viini oli ok, mutta kyllä munkki vei voiton. Nam!

Heti kotiinpalattuamme lähdimme hillumaan festareille, ja nyt on olo sen mukainen. Vaikka eilinen oli the virallinen krapulapäivä, on olo vielä tänäänkin nuutunut. Väsymyksestä lähinnä. Heitin Demin kanssa virkistävän lenkin äsken, ja illaksi on jo Pumppitunti varattuna. Kyllä se tästä taas 🙂

Rentoa päivää!

Ansku

Olipa kerran valkoinen mekko

…pitsinen, linjoiltaan yksinkertainen. Jota pieni sisäinen hippini rrrakastaa. Yksi lempparivaatteista siis kyseessä.

Torstaina käväisin visiitillä Tampereella, hääpukuani hakemassa. Pikku reissua varten halusin pukeutua suloiseen valkoiseen mekkooni. Asustin sen kuitenkin vähän ronskimmin. Ja mekko saikin täysin erilaisen ilmeen. Rakastan tällaisia yhdistelmiä.

Kuinka voi kuulkaa niitit tehdä onnelliseksi. Olen ihan täpinöissäni, kun ne ovat taas ajankohtaisia. Tosin, käytän minä niittiasusteita vaikkeivat ne muodin mukaisia olisikaan. Kyllä jostain on syytä pitää kiinni, tyylissäänkin. Ja ehkä jopa varsinkin siinä 😉

Mutta juu, palataan vielä hääaiheeseen. Nyt on tosiaan sormus, kengät ja puku ostettu, sekä koemeikkiin- ja kampaukseen varattu aika. Häälookistani puuttuu enään kirkkoon pitsibolero ja mekon alle vannehame. Niin ja kukat. Niistä ei ole vielä floristin kanssa keskusteltukaan, mutta en usko tämän aiheuttavan kummempaa kiirettä. Kimppu tulee olemaan äärimmäisen yksinkertainen.
Poikkesin reissulla Sinellinkin kautta. Löysin etsimäni hääpöytien koristelua varten. Ostin vain pienen satsin, jotta voin testailla miltä ajatukseni ylipäätään käytännössä toimiin. Jospa tänään ehtisi…

Vielä on kuitenkin hurjasti tehtävää. Yksi tärkeimmistä on juomanhakureissu Tallinnaan, ja musiikin/biisien valinta. Niin ja puuttuuhan sulhaseltakin puku vielä kokonaan. Mites muuten, lojuuko kenenkään kotona tarpeetonta vannehametta, sellainen suht isolla vanteella oleva, ehkä keskikokoinen? Tuntuu tyhmältä ostaa viidenkympin vannehame. Kallista, sanon minä. Jos halvalla lähtee, voisin tästä lähialueelta(100km säteellä Hämeenlinnasta) sellaisen joltakulta ehkä ostaa. 

Hääjuttujen lisäksi olen ehtinyt vähän muutakin puuhastella. Tulin juuri kotiin elämäni ensimmäiseltä kuntonyrkkeilytunnilta. Tämän hetken fiilis on uupunut. Kädet tärisee, naama punoittaa, oikea pohje on krampissa, samoin oikea käsi. Kirjoittaminen on vaikeaa, näppäilen nimittäin koko ajan vääriä kirjaimia näillä vapisevilla sormillani. Parempi siis lopettaa, ja venytellä huolellisesti. Suosittelen testaamaan lajia, on meinaan tehokasta ja hiki lentää!

Reipasta viikonlopun jatkoa! 🙂

Ansku

Kesän asukokonaisuudet

Vaikka Mamba kuinka laulaisi kesän vielä jatkuvan, on pakko todeta että lopuillaanhan tuo on. Auringonpaiste tuntuu erilaisena, ja näin aamulla ulkona tuntuu oikeasti tosi kylmältä. Loistava ajankohta katsoa hiukan taaksepäin. Tein kollaasin loppukevään ja kesän asuistani. On hauska nähdä mitkä jutut on olleet pukeutumisessa päällimäisinä mielessä! Annetaan kuvien puhua puolestaan:

                    Olisi hauska kuulla mitkä asut olivat teidän mielestänne onnistuneita, ja miksi?

Kyselin eilen vinkkejä, kuinka kannattaa toimia kun kuvatila loppuu. Ensiavuksi poistin verkkoalbumista läjäpäin turhia kuvia, sekä pienensin picasan kuvat(tosin nämä ei ehtineet siihen pienempien satsiin) niin että jatkossa pitäisi tulla Ennin ohjeen mukaisen kokoisia kuvia(Kiitos hurjasti avusta sulle ja Milmalle!). Mutta, vielä jäi mietityttämään kysymys, mitä nyt? Kuvatilani on edelleen aivan lopuillaan. Täytyykö ostaa lisää tilaa, vai tehdä joku vippaskonsti, kuten tehdä blogilleni uusi kirjoittaja? Olenko se vain minä vai miksi tuntuu hankalalta ajatus jostakin uudesta verkkoalbumista? Ja miten se tapahtuu käytännössä? Tällähetkellä kuvani tulevat Picasan kautta.

Rentoa sunnuntaita teille muille, minä lähden töihin! 🙂

Ansku

Mihin Helsingissä?

Heeippa hei! Huh olihan työpäivä! Alkuvuoro meni oikein rauhallisissa merkeissä, mutta iltapäivästä iski kiire. Mutta ei hätää, kohta on edessä päikkärit. Päivän toiseksi paras juttu. Ekaksi nimittäin kiilasi aurinko, jota palvoin puolisen tuntia töiden jälkeen.

Tässä teille kuvaa päivän kostyymista. Erittäin simppeli kokonaisuus, kesäinen vaikka värit ovatkin vähissä. Jos Sofiina olisi hippi, hän pukeutuisi varmaan suunilleen näin 😉

Hei kuulkaas, mä tarvitsen apua. Lähdetään ensiviikon viikonloppuna kauniiseen pääkaupunkiimme tyttöin kanssa. Vähän terdeä, syömistä ja illalla tanssimaan…  
Laittaakaa jooko mulle te Stadin tuntijat kivoja AURINKOISIA terassivinkkejä, herkullisia raflaehdotuksia, ja sitten se tärkein: eli mihin yökerhoon kannattaa mennä ja miksi.
              
                                                             Kiitos hurjasti jo etukäteen! 🙂

Nyt ne päikkärit, ja huomena onkin kymmenen tunnin duunipäivä.

Aurinkoa viikonloppuunne!

Ansku

Kevätpörriäisen keltainen

Toinen tämän kevään lempivärini(mintunvihreän ohella), keltainen, on lunastanut paikkansa myös ajankohtaisena muotivärinä.

Tässä tämän kevään mallistoja Style.com sivustolta lainattuna. 

Lauantaina oli kummitytön 3-vee synttärit, ja kevään kunniaksi pukeuduin keltaiseen. 
Missä se kevät muuten nyt luuraa? Lunta senkun tuiskuaa vaan.
 

Mitä olet mieltä, onnistunut asu, vai täysin not not?

Lahjaksi annoin lasten leikkikaupan, jonka paketoin mielestäni niin söpöksi. Vaan kuvassahan tuo näyttää ihan hassulta! Pikku töpö-rusetti vaan on paketin kulmassa.

Viikonloppu meni sitten täysin herkutellessa, joten nyt täytyy ehdottomasti ottaa itseään niskasta kiinni. Nyt loppuu tämä suklaamunan mussutus! 🙂 Varsinkin kun juoksukielto on edelleen voimassa.

Yritin viimeksi kuntosalilla tehdä jalkaprässiä kantavoittoisesti, niinkuin fysioterapeutti neuvoi. Näin en kuulemma rasittaisi penikoita enempää. Kipämmäksi nuo tulivat kuitenkin, ja ihan kävelylenkkikin tekee kipeää. Jalkojen ojentajalaitteet on ehdottomasti pannassa. Tänään treenasin vain ylävartaloa, ja keskiviikkona taidan tehdä saman. Mutta sitten loppuu tämä nysväily. Perjantaina aloitan taas alavartalon lihasten treenamisen, vaikka menisi nilkka poikki. Niin alkaa ottaa päähän tämä touhu. Ja reilu viikon kuluttua lähden juoksemaan. Peukut pystyyn sielä, että onnistuu!

Vauhdikasta viikkoa!

Ansku

Selkäongelmia ja hyvinvointiasiaa

Naps, sanoi selkäni viimeviikon lopulla. No, ei se oikeasti mitään sanonut mutta kipeäksi se tuli. Perjantaina jouduin hengittelemään tavallista pinnallisemmin, sisään hengittäminen kun pisti kipeästi yläselkään. Töissä fysioterapeutti käsitteli selkääni kesken työnpäivän, ja siitä taisi ollakin apua. Lauantaina yläselkä voi paremmin mutta alaselkä jumitti. Olin silti töissä, vielä eilenkin iltavuorossa. Kipeää teki. Päätin että selkä on saatava kuntoon ennen lentomatkaa. Istuminen nimittäin tekee erityisen huonoa. Ja edessä on kuitenkin monen tunnin lentomatka.

Kävin tänään fysioterapeutilla. Olen nyt lomaan asti sairaslomalla ja alan varovasti jumppaamaan selkää, jotta se tokenisi ennen reissua. Tässä muutamat kuvat asusta jossa olen tämän päivän hengaillut. Täytyykin kohta vaihtaa varustusta urheilullisempaan.


Ajattelin mennä kävelylenkille. Juoksu ei ehkä tee kovin hyvää nyt. Mutta juoksulenkin aion ehdottomasti tehdä vielä ennen matkaa. Kävinhän sunnuntainakin, eikä se ainakaan juoksun aikana tehnyt pahaa. Tosin lonkat oli lenkin jälkeen kipeät, ja fysioterapeutti sanoikin että selkäongelmani liittyy vahvasti lonkkiini…

Ennen fysioterapia-aikaani käväisin nopsasti ostoksilla. Hankin muutamia sisustusjuttuja. Yksi niistä on allaolevassa kuvassa oleva seepratyyny.

Tyyny toistaa hauskasti seepra-aiheista kuvaa seinällä.

Olen tainnut hurahtaa, sillä viime kesän Damin reissulta mukaan lähti seeprakuvioinen toppi. Keittiössä seepra esiintyy pöytäliinassa, sekä verhoissa. En kuitenkaan aio päällystää koko taloa seeprakuosiin, eiköhän tämä riitä.

Sunnuntaina kerroin tekeväni salaattia, johon tuli Lollo rosso-salaattia, persiljaa, basilicaa, tomaattia ja mozzarella juustoa. Vähän öljyä ja pippuria. Oli niin hyvää että tein sitä kahtena päivänä peräkkäin, ja teen ehkä vielä tänäänkin!

Terveellisistä smoothieista tuli pidettyä muutaman viikon tauko, mutta nyt olen taas kunnostautunut niissäkin. Aineksina olen käyttänyt porkkanamehua, maitorahkaa, avokadoa, banaania, hunajaa, mansikoita, puolukoita, mustikoita ja maitoa.

Olen lukenut joskus että karoteeni imeytyy parhaiten mehun muodossa. Siksi lisään pirtelööni porkkanamehua. Vaihtoehtoisesti voisin puputtaa esimerkiksi porkkanaraastetta, jota olen muuten tänään jo syönytkin.

Tässä vielä suora lainaus Vogel.fi sivustolta: Luomuviljellyistä porkkanoista puristettu täysmehu sisältää runsaasti hyvin imeytyvää beetakaroteenia, joka mm. edistää ihon, limakalvojen ja silmien hyvinvointia. Porkkanan karoteeni on porkkanan soluseinämän sisäpuolella. Karoteeni ei pysty läpäisemään soluseinämiä, vaan vapautuu ainoastaan silloin kun soluseinämät rikkoutuvat. Tämä tapahtuu esim. porkkanaa puristettaessa, raastaessa tai tehokkaasti pureskellessa. Tehokkaimmin karoteeni imeytyy mehun muodossa. Mehu sopii erinomaisesti erilaisiin kuureihin esim. ennen auringonottoa ja paastojuomaksi.

Miten muuten sinä hoidat terveyttäsi? Napsitko vitamiinit purkista, vai syötkä niin monipuolisesti että vitamiinilisälle ei ole tarvetta? Entä kuinka liikut?

Täytyy myöntää että tällähetkellä ruokavalioni on monipuolisempi kuin liikuntaharrastukseni. Olen innostunut juoksusta, ja näinollen kuntosalilla käynti on uohtunut. Ammatissani selkä pitäisi pitää kunnossa, muuten se ei kestä. Olen miettinyt levypainosarjan hankkimista. Sellaisen, mitä bodypumpissakin käytetään. Sillä saisi monipuolisesti käytyä lihakset läpi kotona, eikä tarvitsisi odotella kuntosalilaitteiden vapautumista, tai kuunnella muden hassuja höpinöitä. Tai mikä pahinta, joutua keskustelemaan jonkun kanssa kun yrittää käydä ohjelmaa läpi!

Sattuuko sielä kenelläkään olemaan kotona levypainosarjaa, tai muuten niistä kokemusta?
Oma kokemukseni kyseisiin painoihin liittyy lähinnä bodypumppiin.

Sitten pakkaseen ja happihyppelylle! Mukavaa illan jatkoa!

Ansku