Sri Lankan tuomisia

Matkakertomusta on vielä jäljellä, mutta pidetään niistä hiukan taukoa. Tein Sri Lankan reissussa tietenkin myös ostoksia, ja tässä kaksi niistä.

Löysin ihanan kaupan jossa myytiin kauniita pashmina-huiveja. 50% silkkiä ja 50% pashminaa.
En muuten tiennyt että kashmirvilla ja pashminavilla tarkoittavat samaa asiaa!

Huivissa on punaisen sävyjä ja kaunis kuviointi. Ostin huiveja kaksi. Toisen, vihreän huvin annoin äidilleni koiranhoito palkaksi.

Toinen kuvassakin näkyvä hankintani, nahkainen norsulaukku.

Innostuttiin hiukan, ja ostettiin kuusi laukkua. Tosin muut oli tuliaisiksi, mutta myyjä ainakin virnuili onnellisena. Hymy saattoi johtua myös maksamastamme ylihinnasta 😉

Kävimme eilen ystäväpariskunnan kanssa syömässä illalla, ja pukeuduin ensimmäisen kuvan asuun. Söin etanoita! Taisi olla neljäs kerta kun söin niitä, ja ne alkavat olla ihan ok. Simpukoita en ole oppinut syömään, ja voi olla etten koskaan opikkaan.

Tänäänkin uusi ronsu kulki olallani, kun kävimme perheen kesken lounaalla.

Kävin pitkästä aikaa juoksemassa tänään. Kolmen viikon tauko ei onneksi ehtinyt vaikuttaa kuntooni, mutta auraamattomat tiet otti aivoon ihan huolella! Jouduin pinkomaan autotiellä, kun kesälenkkareilla jäi hankeen sutimaan. Yleensä lenkin jälkeen on kiva fiilis, nyt ainoastaan vit… ketutti! No, hyvä ruoka, parempi mieli. Huomena uudelleen, paremmalla aurausonnella!

Mukavaa alkavaa viikkoa!

Ansku

Sri Lanka: Tangalla

Matkakertomusta pukkaa jälleen! Vieläkö jaksat lukea?

Upean safarin jälkeen suuntasimme auton nokan takaisin Colomboon päin. Ajelimme noin 75 kilometriä ja jäimme Tangallaan etsimään majoituspaikkaa. Löysimme ihanan, suorastaan paratiisimaisen paikan.

Ganesh Gardenin suloiset mökit hurmasivat heti. Juuri tuollaisia me olemme aiemmilla matkoillamme etsineet! Paikka oli täydellinen rentoutumiseen. Ja vain sitä haimme Tangallasta. Täydellistä rentoutumista.

Mökki oli ihanan pikkuruinen. Vessa oli siisti, ja moskiittoverkkokin löytyi. Ilmastointia ei ollut, mutta emme olisi sitä osanneet kaivatakkaan. Pärjäsimme tuulettimella loistavasti. Vuoteen yläpuolella oli kuvassakin näkyvät aukot. Hiukan jännitti mahdolliset vieraat. Ystäväni nimittäin näki puussa rotan! Ei sieltä kuitenkaan kukaan tullut, pieniä gekkoja lukuunottamatta.

Ja voi tuo sänky! Olisin niin mielelläni ottanut sen kotiin.

Sähkökatkoja oli jonkun verran. Suunitelmana oli maksaa kortilla, mutta juuri silloin oli meneillään katko, joten eurot olivat käypää valuuttaa.


Kaikki mitä söimme tai joimme, laitettiin piikkiin ja maksoimme kerralla lähtiessämme.

Hinta oli yöltä noin 50$, yläkanttiin meidän budjetista, mutta paikka oli niin upea että vietimme sielä kolme yötä.

Paikassa oli safety box. Rahat ja luottokortit täytyi laskea itse. Kun kaikki on jätetty, henkilökunta tarkisti ne ominpäin. Arveluttavaa, mutta ehkä he näin ehkäisevät huijaamisen mahdollisuuden.

Tangallan ranta oli matkamme upein. Miinuspuolena täytynee mainita, että majoituspaikkamme edustalla ei voinut kunnolla uida. Veden alla rannassa vaani paikoin kivikko, ja isot aallot paiskaavat uimarin niihin herkästi(koin tämän itse henkilökohtaisesti aallokossa pelleillessäni, ja sain polveeni verta vuotavan haavan). Itseasiassa, uiminen koko Sri Lankan saarella on hankalaa suurien aaltojen ja häijyjen virtauksien vuoksi. Jos lähtisin uudelleen Sri Lankaan, suuntaisin kuitenkin ensimmäisenä Tangallan hiljaisille ja kauniille, vaikkakin kivikkoisille rannoille.

Vaikka Tangallan oli pyhitetty vain levolle, kävimme kerran keskustassa ostamassa hyttysmyrkkyä ja vettä. Kaaos oli melkoinen. Autot, Tuktukit, pyörät, lehmät, koirat ja ihmiset. Kaikki sekaisin. Palasimme tuotapikaa takaisin!

Tässä vielä kuvia Tangallasta:

Kotiloita oli tosi paljon. Tämä yksilö on hyvin pieni, mutta mökkien väleistä kulki hienoja valkoisia kotiloita iso koppa selässään. Sellaisia eksoottisen näkösiä kotiloita, ei niitä joita meilläpäin kulkee ulkona kun sataa.

Jos vain ikinä olet menossa Sri Lankaan, ehdotan että vietät Tangallassa ainkin muutaman yön.

Hyvää viikonloppua!

Ansku

p.s. osallistu kivaan arvontaan Minnan blogissa, tässä linkki.

Sri Lanka: Tissamaharama ja Yala

Vielä Unawatunassa ollessamme varasimme paikallisen matkatoimiston (tms.) kautta safarin Yalan kansallispuistoon. Pakettiin kuului menopaluu matkat, majoitus, aamupala ja safarille liput. Neljän hengen reissu kustansi 41400 rupiaa. Euroina n. 263.

8.2 lähdimme kohti Tissamaharamaa. Matkaa oli noin 150 km. Majoituimme Tissa Lakeside Hotelliin. Alueeseen kuului varsinainen hotelli, ja erikseen ravintolarakennus sekä paritalotyyppinen ratkaisu jossa me oleskelimme.

Perussiisti paikka. Saimme kunnon moskiittoverkotkin. Muutama pikkuruinen ötökkä lepäili sängyllämme, mutta en huomannut puremajälkiä yön jäljiltä.

Suihku oli jokseenkin monimutkainen. Kolme suihkupäätä, joista yksi johti kuumavesisäiliöön. Yhdestä tuli siis vain kuuma, yhdestä kylmää ja siitä yhdestä en päässyt koskaan selvyyteen. Kun laitoin kaksi samaan aikaan päälle, selvisin ihan hyvin!

Meillä oli iltapäivä aikaa katsella ympäristöä. Nukkumaan piti mennä aikaisin, seuraavana aamuna oli oltava jo autossa hyvissä ajoin ennen auringon nousua.

Tässä joessa tapahtui paljon. Siinä kalastettiin ja siinä peseydyttiin. Siitä myös juotiin. Ei kuitenkaan riittänyt pokka kuvata itseään peseviä naisia ja miehiä, joten joudutte tyytymään tähän kuvaan.

Kävelymatkan päässä oli upea temppeli.

Lepakoita oli paljon.

Tämä oli onneksi ainoa minkä näimme päivällä, mutta illalla pelotti. Juttelimme terassilla pimeän tullen kaveripariskunnan kanssa, he olivat majoittuneet viereiseen huoneeseen. Lepakot kiisivät aivan neniemme edestä, ja niitä oli paljon. En ole koskaan ennen nähnyt niin paljon lepakoita, ja pelotti tosissaan että ne törmäävät ja puraisevat.

Nukuin huonosti yön. Johtui varmaankin täysikuusta. Kello 4 aamulla soi herätyskello.
Nappasimme hotellilta saamamme aamupalapakkauksen mukaamme, ja lähdimme kaahaamaan jeepillä kohti Yalaa. Oli aivan pimeää, ja tien reunoilla kulki paljon lehmiä. Ajoimme kovaa, ja tie oli mutkainen. Pelotti.

Mitä lähemmäs Yalaa pääsimme, sitä enemmän muitakin safarille lähtijöitä alkoi ilmaantua jeepeillään tielle. Kuin olisimme olleet rallikilpailuissa ilman turvavöitä ja muita turvallisuustekijöitä, autolla josta puuttuu jousitukset. Monta jeeppiä kaahaa pilkkopimeässä, lehmiä kulkee mutkaisella tiellä, vauhti on kova ja aina on pakko ohittaa. Huh, taas pelotti.

Jotenkin selvisimme kuitenkin perille.

Nautiskelimme aamupalaamme aurigonnousua odotellen autossa. Paikalle ilmaantui pienen pieniä koiran pentuja. Arvaatkin varmaan että suurin osa aamupalastani päätyi parempiin suihin. Mutta kun ne on niiin suloisia!

Vihdoin aurinko nousi, ja pääsimme matkaan. Ihan ensimmäiseksi näimme lintuja. Upeita riikinkukkoja, viidakkokanoja, erilaisia haikaroita…

Tiesitkö muuten että Riikinkukon ääni on kuin kissa naukuisi?
En minäkään tiennyt.

Vesipuhveleita näimme monta kertaa. Osa niistä oleskeli kaulaansa myöden vedessä, niinkuin kunnon vesipuhvelin kuuluukin.

Matkamme varrelle osui kolme apinalaumaa.

Nähtyämme ensimmäisen apinalauman, kuljettaja bongasi jotain tiellä.

Sehän oli krokotiilili. Vaanimassa peuroja jotka vaarasta tietämättä oleskelivat vain muutaman kymmenen metrin päässä.

Eräällä peuralaumalla oli juuri välienselvittely kesken kun saavuimme paikalle. Eivät olisi malttaneet lopettaa lainkaan.

Olin toivonut ja rukoillut että näkisimme norsuja. Onneksi satuimme kohdalle kun neljä kärsäeläintä vietti aamiaishetkeä. Harmillisesti norsuperhe lymyili sen verran tiheässä puskassa että koko lauma ei päätynyt kameran muistiin.

Ronsujen jälkeen kuvittelin että kaikki on jo nähty, ja loppumatka safaria menee leppoisasti erilaisia lintuja katsellen.

Mutta sitten, matkamme varrelle sattui kaksi leopardia! Ihan mieletöntä. Meillä oli todellakin onni matkassa. En ollut odottanut oikeasti yhdenkään näkemistä, mutta että kaksi! Siinä ne olivat 4-5 metrin päässä meistä. Eikä niillä ollut kiire pois silmiemme alta.

Toinen leopardi on ylläolevassa kuvassa näkyvän leopardin päällä.

Toinenkin leopardi tuli hetken kuluttua alas puusta, vilkutti hännällään hyvästit, ja katosi kasvillisuuteen. Wau! Isoja kissoja nuo.

Yalan kansallispuistossa on ilmeisesti ollut joskus ravintola. Nyt siitä on jäljellä vain tämä muistomerkki. Tsunami vei ravintolan mennessään.

Takaisin menomatkalla näimme vielä isoja varaaneja ja metsäsikoja. Mahtava reissu, ei voi muuta sanoa. Kiitos Yala!

Köröttelimme takaisin majapaikkaamme ja kävimme syömässä. Tarjoilijakin piti meitä onneikkaina nähtyämme niin paljon. Kuulemma vain karhuperhe jäi näkemättä.

Ruuan jälkeen otimme suunnaksi Tangallen. Paratiisimaisen kauniin paikan. Siitä lisää myöhemmin.

Ansku

Sri Lanka: Unawatuna

Palasin Sri Lankasta Sunnuntai-iltana. Laskeutuminen ei ollutkaan iisiä, Helsingissä kun pauhasi kova lumimyräkkä. Leijailimme taivaalla kunnes laskeutuminen onnistui. Kuumasta tropiikista lumituiskuun! Huh.

Tässä hiukan matkakertomusta. Osa 1, Unawatuna.

Colomboon saavuimme 5.2 ja otimme lentokentältä taxin. Lähdimme kohti ensimmäistä etappia. Unawatunaa. Sri Lankaan rakennetaan parasta-aikaa moottoritietä. Ihan valmis se ei vielä ole. Melkein autiota moottiritietä pitkin pääsimme kuitenkin Colombosta Unawatunaan, ja säästimme aikaa noin kaksi tuntia. Jos olisimme ajaneet mutkaista ja ruuhkaista rantatietä pitkin, olisi matkustusaika kivunnut viiteen tuntiin. Välimatka on noin 110km, mutta paikasta toiseen siirtyminen on erittäin hidasta, ja liikenne kaoottista. Autot ohittelevat toisiaan mielivaltaisesti ja liikenteessä tuntuu pätevän viidakon lait. Pienempi väistää isompaa. Tai jää alle.

Unawatunassa majapaikkamme oli Sea view beach hotel. Ja totta tosiaan. Jos istut hotellin ravintolassa ja kurkot vähän, näet kaistaleen merta.
Ei me oikeasti jääty merinäköalaa kaipaamaan, sehän oli ihan vieressä. Senkun kävelet 10metriä.

Hotellihuone oli bunkkerimainen isohko koppi, joka oli hyvin kuuma ja kostea jos ilmastointi ei ollut päällä. Jos se taas oli päällä, tuli aivan jäätävän kylmä(säädin oli ilmeisesti rikki). Sai sitten valita kumpaa sietää. Ei tarvitse varmaankaan erikseen mainita että torakoita saattoi vilistää nurkassa… Hyttysiä huoneessamme oli jo ennenkuin olimme asettuneet, eikä moskiittoverkkoa ollut. Tämä taisi olla suurin miinus. Ikkunasta ei ollut näkymää minnekkään. Oma vessa ja suihku sisältyi hintaan. Ja vessanpöntössäkin oli istuinosa!

Ovemme osoittautui ongelmalliseksi. Se meni välillä niin lukkoon ettei sitä saanut avaimella auki. Jouduimme pyytämään henkilökuntaa avaamaan oven. He koputtelivat hetken ikkunaa, ja menivät siitä sisään. Että näin helppo on murtautua. Veimme kiireesti passit ja lentoliput turvasäilöön. Säilö oli ylälaatikko toimistossa muiden asiakkaiden tavaroiden seassa.

Aamupala kuului hintaan. Siihen sisältyi paistettuja munia, hedelmiä, teetä ja paahtoleipää.

Unawatuna oli pieni suloinen paikka. Kävellen oli helppo liikkua. Kujat olivat paikoin hyvin kapeita joten autolla jää herkästi jumiin.


Kävimme allaolevassa ravintolassa syömässä eräänä iltana. Tilasimme oluet, ja hetken kuluttua tarjoilija piilotti juomamme pöydän alle. Kertoi että poliisien vuoksi. Rantabaarissa taas, olut tarjoiltiin teepannusta ja kupeista. Muistan että Intiassa oli joisskakin paikoissa samanlainen tapa.

Kerran otimme Tuktukit ja poikkesimme Gallessa. Se sijaitsee nelisen kilometriä Unawatunasta pohjoiseen. Oli jo niin pimeä ettei oikein pystynyt nauttimaan maisemista, tai linnakkeesta jonka ympäri ajoimme.

En muista paljonko edestakainen TukTuk matka maksoi, mutta ei se kallista ollut. Noin kahden, kolmen kilometrin matka Hikkaduwassa maksoi muistaakseni 0,70€. Maksoimme varmaankin ylihintaa.

Allaolevassa ravintolassa söin koko matkani parhaan Curry-aterian. FortDew Guest house oli paikan nimi. Jos käyt Gallessa, syö tässä paikassa Currya.

Gallesta takaisin tultuamme menimme rannalle, reggae bileisiin.

Aivan sairaan hyvää musiikkia ja meininkiä.

Livebändi(Shaman tai jotain..) esiintyi hyvin. Biisit oli tunnettuja reggae-biisejä.

Koko ranta koristeltiin tulikannuilla, ja jossain kohtaa ilmoille paukahti myös ilotulitus. En voinut nauttia siitä, sillä rakettian ympärillä pörräsi koiria joista olin huolissani. Karvat kärähtää!

Yöllinen rantamaisema oli kaunis.

Unawatuna oli melko vilkas pieni paikka. Käytännössä sielä oli kaksi rantaa, joista toinen oli enemmänkin paikallisten suosiossa, kuten kuvasta varmaan välittyy. Tosin, täyden kuun juhlaa vietettiin juuri silloin ja se varmaankin vaikutti paikallisten runsaaseen määrään. Läheisestä moskeijasta kantautui usein ääniä, mutta se kuulosti vain ihanan eksoottiselta.

Ranta oli periaatteessa sama, mutta jos paikallisten suosimalta kaistaleelta halusi toiselle, piti joko kahlata vedessä tai mennä tien kautta. Toisen rannan kansoittivat turistit. Ranta oli paikoin erittäin kapea, ja rakennukset vierivieressä.

Osa ravintoloista vaikutti siltä että niistä puuttui puolet. Tämä voi hyvinkin pitää paikkansa. Tsunami vei mennessään monia rannan tuntumassa olleita ravintoloita. Unawatunan rantojen kerrotaan joskus olleen kauneimpia rantoja maailmassa, mutta hyökyaalto tuhosi mennessään myös luonnonkauneutta. Ranta on vähän ahdas ja kapea. Tämänhetken Unawatuna jää kuitenkin varmasti mieleeni. Ystävälliset ihmiset, kauniit värikkäät talot ja ihana rento meininki.

Jos otat suunnaksesi Unawatunan, muista käydä ihanassa Sunil garden smoothiebar/guesthousessa. Sieltä saat vihreää teetä, herkullista smoothieta, suklaa croisanttia, pannukakkuja, hedelmiä… Paikka itsessään on suloinen puutarha!

Olimme Unawatunassa kolme yötä, ja siitä jatkoimme Tissamaharamaan. Kerron siitä myöhemmin lisää.

Aurinkoista päivää!

Ansku

Turkoosia mielessäin…

Lomailen juuri nyt Sri Lankassa. Luultavsti kahlailen parasta aikaa lämpimässä, turkoosissa rantavedessä.


Kuva täältä.

Eikös vaan ollutkin hirrrmusen hyvä aasinsilta meidän vessaan? Eli siis toisinsanoen meidän vessan sisustukseen. Aikaisemmassa asunnossamme vessan väritys koostui lähinnä mustasta. Musta vessanmatto ja mustat pyyhkeet joutivat pois, ja tilalle tuli raikasta ja kaunista valkoista ja Karibianmeren turkoosia. Harmi etten huomannut ottaa ennen-kuvaa, niin selkeä ero vanhaan tuli.

Etsin aikani tarpeeksi isoa, valkoista vessanmattoa jota koristaisi jokin turkoosi yksityiskohta. En löytänyt, ja minun kärsivällisyydelläni en malttanut enään odottaa. Kun törmäsin Citymarketissa noihin kahteen mattoon, en aikaillut. Otin kaksi pienempää, kun en löytänyt yhtä isoa. Ja väritys kelpaa loistavasti.

Vessan nurkassa pönöttää jo entisestä kämpästämme peräisin oleva hyllykkö, josta pidän edelleen. En vain pidä siitä että se pursuilee tavaramääränsä alla. Ehkä joskus, kun saamme hankituksi vessaan uuden allaskaapin-tilavamman sellaisen- saan piilotettua nuo rojut. Alimmaisella hyllyllä retkottavat epämääräisenä mustanana möykkynä hiustenmuotoilurautani.

Säilytystilan (yhdessä nurkassa on kyllä pitkä kapea kaappi, mutta ilmeisesti rakastan liiaksikin kosmetiikkaa tms) lisäksi vessasta puuttuu vielä roskis. En halua perinteisen teräksisen väristä poljinroskista, vaan turkoosin tai valkoisen. En vaan vielä ole pystynyt päättämään kumman hankin. Kumman sinä hankkisit, ja miksi?

1. Roskis on peräisin Amazon.co.uk sivustolta.
2. Tämä löytyy Inessa.fi:stä.
3. NetAnttila.fi.

Sopiiko vessaan paremmin valkoinen,

…vai turkoosi roskis?

Aurinkoisia päiviä teille! Minä lomailen vielä hetken 🙂

Ansku

Cinnamon Lakeside Colombo

Huomena on se ihana päivä. Päivä jolloin lentokone nousee Suomen kylmältä maankamaralta, ja ottaa suunnkseen Sri Lankan.

Vietämme suurimman osan lomastamme saaren alaosassa, ja käymme kahdessa-kolmessa eri paikassa. Kahdeksi viimeiseksi yöksi majottaudumme Sri Lankan pääkaupunkiin, Colomboon. Luulen että kaupunki on samaa tasoa kuin Intian ja Filippiinienkin pääkaupungit, joten en odota liikoja kaupungin kauneudesta tai oikeastaan muustakaan. Paljon ihmisiä ja sekasortoa. Syyt miksi yövymme Sri Lankan suurimmassa kaupungissa, on suuri merkkioutlet, mihin ystäväni minut ylipuhui, sekä se että lentomme lähtee aamupäivällä, ja on mukavampi olla lähtökaupungissa valmiina.

Alkuperäinen suunitelma oli viettää Colombossa vain yksi yö, mutta kiire siinäkin tulisi. Kiire on viimeinen mitä haluan lomallani kokea. Kiire ja stressi. Yök. Niitä saa kokea arkena tarpeeksi. Päätimme hiukan hemmotella itseämme loman viimeisinä päivinä, ja juhlia samalla tulevaa kihlajaisvuosipäiväämmekin. Varasimme ihanan, hyvätasoisen hotellin Colombosta.


Piipahdamme ostoksilla, ja loppuajan aiomme nauttia auringosta uima-allasalueella. Hotellissa on myös spa, josta varaamme ihanat hoidot. Ja mikä parasta, hotelliaamiainen! Tähän mennessä parhaan hotelli aamiaisen olen syönyt Hotelli Seurahuoneella Helsingissä, ja Holiday Innissä Turussa. Vinkkinä vaan, jos sielä on muitakin aamupalafriikkejä.


Kuvat täältä.

Tämä hotelli tulee olemaan aika hyvää vastapainoa niille majoituspaikoille, joissa muuten yövymme. Hyttysverkko ja vessanpöntössä istuinosa. Näillä pärjäämme normaalisti. Itseasiassa emme ole koskaan matkallamme olleet hyvätasoisessa hotellissa!

Ainiin, tokihan Colombossa on muutakin nähtävää kuin se outlet! Nimittäin Buddhalainen temppeli. Sielä toivottavasti tulee käytyä.

Nyt pitäisi lähteä lenkille sulattelemaan eilisiä herkkuja. Täytyy kietoa kaulaliina naaman ympärille!

Aurinkoista päivää!

Ansku

Makuuhuoneen sisustussuunitelmia

Makuuhuoneemme sisustus on keskeneräinen. Katossamme ei roiku vielä edes lamppua. Haluaisin tuoda sisustuksella huoneeseen rauhallista, valoisaa fiilistä, mutten halua kuitenkaan käyttää ruskeaa, joka perinteisesti luo pehmeää ja rauhallista tunnelmaa.

Aloitin sisustamisen jokin aika sitten hankkimalla verhot ja päiväpeiton. Eilen ostin kaksi harmaata tyynyä. Suunitelmani on sisustaa huone harmaan ja valkoisen eri sävyillä. Alla on kuva keskeneräisestä makuuhuoneestamme. Pienemmässä kuvassa näkyy verhojen kuviointi johon ihastuin ensinäkemällä. Tikkaat on jäänne entisestä asunnostamme, ja ne on tarkoitus heivata makkarista, kun löydän yöpöydät niiden tilalle.

Selailin muutamia nettikauppoja, ja varsinkin valaisintarjonta yllätti positiivisesti.

Ylläolevan kuvan viimeisen kattolampun varjostimen kuviointi ihastuttaa. Harmi ettei se näy hyvin kuvassa. Siihen on kuvioitu oksia, jotka kuultavat kauniisti kun lamppu on päällä.

Makuuhuone kaipaa jotakin tyhjälle valkoiselle seinälleen. Olen miettinyt erilaisia vaihtoehtoja. Olisiko se itsetehty kangastaulu, tai mustavalkoinen valokuvataulu -itsetehty tai valmis. Mietinnässä on myös mahdollisuus laittaa seinälle huoneen ainoa väripilkku. Asiaa täytyy vielä miettiä. Mitä sinä laittaisit, ja miksi?

Tarvitsemme kipeästi kaksi yöpöytää, ja netin uumenista löytyi vaihtoehtoja. Tässä kolme vaihtoehtoa.

Tällähetkellä makuuhuoneessa on musta matto, joka lähtee kun tilalle löytyy valkoinen nukkamatto, tai ihanan pörröinen lampaantalja. Kumpi, se on vielä harkinnassa.

Kerro miten sinä sisustaisit ja jos jaksat, niin laita vaikka lyhyt perustelukin!

Tyynyjä aion hankkia sängyn päälle vielä lisää. Haluaisin erilaisilla kuoseilla, harmaan ja valkoisen eri sävyillä. Jos törmäät jossakin erityisen nätteihin, niin saa laittaa vinkkiä!

Lähden nyt iltalenkille tuonne pakkaseen, hrr! Ajatuskin paleltaa… Kivaa illan jatkoa!

Ansku

P.s: Tässä vielä kuva aivan ihanasta Askon lipastosta jonka haluaisin makuuhuoneeseen. Mittasin jo sille paikan, ja se sopisi sinne täydellisesti! Harmi vain että hinta on päälle 1300€