Hyvinvointi-inspiraatio: Jari Autere

Jo yksitoista Hyvinvointi-inspiraatiopostausta takana! Aika rientää. Mitä olette pitäneet sarjasta? Tarkoituksena on innostaa teitä siellä ruutujenne edessä pitämään itsestänne huolta inspiroivien tyyppien avulla. Rakentava palaute olisi nyt erittäin tervetullutta. Oletteko saaneet käyttökelpoisia vinkkejä tai ajatuksia liittyen hyvinvointiin?

Palautteesta pääsemme nyt mukavasti aasinsiltaa tämän viikon hyvinvointi-innoittajaamme. Mieheen, jonka kynästä palautetta satelee. Nimittäin pilke silmäkulmassa kirjoitettuna blogiin. Omin sanoin wannabe-bodariksi esittäytyvä Jari Autere on personal trainer ja suosittu bloggaaja. Työskenteleepä mies myös lastensuojelussa.

Kysytäänpä Jarilta 12 kysymystä hyvinvointiin liittyen:

1 Mitä hyvinvointi sinulle tarkoittaa, ja miksi haluat pitää itsestäsi huolta?

Hyvinvointi on hyvin kokonaisvaltainen asia, siihen kuuluu niin fyysinen kuin henkinenkin hyvinvointi. Fyysinen hyvinvointi tukee henkistä hyvinvointia. Kun on fyysisesti hyvässä kunnossa, on energisempi, tuntee olonsa paremmaksi ja on paremmalla tuulella.

2 Miten tsemppaisit juustonaksupussilta itsensä usein löytävää, hyvistä elämäntavoista haaveilevaa sohvaperunaa? Entä miten jo aktiivisesti itsestään huolta pitävä säilyttää motivaationsa?

Juustonaksupussista haastaisin luopumaan ensin vaikka kuukaudeksi ja vaihtamaan sen sekä sohvan terveelliseen, kevyeen ruokaan ja liikkumiseen. Jos kuukauden jälkeen olo ei ole parempi ja sipsipussi edelleen houkuttaa, voi hyvillä mielin palata sohvalle. Harva kuitenkaan tekee enää niin. Aktiivisesti itsestään huolta pitävä on jo huomannut terveellisten elintapojen tuomat hyödyt ja ne tukevat motivaation säilyttämisessä enemmän kuin uskommekaan.

3 Minkälainen on suhteesi kehonhuoltoon?

Minun ja kehonhuollon välillä on hyvin ristiriitainen suhde. Jotenkin venyttelyn ja putkirullauksen aloittaminen on aina hyvin hankalaa, mutta sen aikaansaama hyvä olo on melkoinen. Täytyy kyllä myöntää, että aivan liian vähän tulee kehoa huollettua.

4 Miten liikut, ja kuinka usein?

Treenaan aktiivisesti ja tavoitteellisesti kuntosalilla. Teen kehonrakennustyyppistä treeniä vaikka en mikään varsinainen bodari olekaan. Treenejä tulee keskimäärin kuusi viikossa. Lisäksi jotain pientä lenkkeilyä koiran kanssa, mutta se on enemmänkin sellaista käveleskelyä ja luonnosta ja raittiista ilmasta nauttimista. Paitsi sateella…

5 Personal trainerin näkökulmasta katsottuna, mikä on kuntosalilla yleisin virhe, johon haluaisit ihmisten kiinnittävän enemmän huomiota?

Toivoisin kaikkien treenaamista aloittelevien kiinnittävän huomiota liiketekniikoihin ja niiden puhtauteen. Sama koskee pidempään treenanneita. Liian usein näkee jopa vaarallista riuhtomista ja mitä ihmeellisempiä liikesuorituksia, jotka ovat pahimmillaan jopa vaarallisia.

6 Mistä ammentaa tarvittava teho, ja miten syrjäyttää mukavuudenhalu viimeisissä toistossa itsenäisessä treenissä?

On olemassa erilaisia treenilatureita, jotka antavat buustia niihin viimeisiin toistoihin, mutta kyllä se loppujen lopuksi on lähtöisin sieltä omasta pääkopasta. Sieltä pitää vaan löytyä se päättäväisyys, halu kehittyä ja pusertaa se viimeinenkin toisto vaikka kuinka tekisi jo mieli luovuttaa. Kyllä sen jokainen tietää sisimmässään tuliko se sarja tehtyä oikeasti loppuun vai luovutettua kesken…

7 Viisi vinkkiäsi perushyvään ruokavalioon?

– Älä koskaan osta eineksiä, vaan valmista aina ruokasi itse, puhtaista raaka-aineista.
– Syö säännöllisesti, usein pieniä annoksia.
– Sisällytä ruokavalioosi joka päivä jotain vihreää.
– Älä skippaa aamupalaa, tai mitään muutakaan ruokailua.
– Luovu sokerista.

8 Mistä ruoka-aineesta tai ruuasta et haluaisi luopua? Miksi?

Korvapuusteista. Ne on ihan uskomattoman herkullisia!

9 Minkälainen on tavanomainen, päivän ruokavaliosi?

Aamu alkaa aina kaurapuurolla, johon on sekoitettu suklaanmakuista proteiinijauhoa. Tulee muuten ihan kuin suklaapuuroa 😀 Lisäksi aamupalaan kuuluu raejuustoa ja kananmuna.
Lounaalla syön riisiä ja naudan jauhelihaa tai broilerin fileetä.
Välipalaksi hörpin proteiinijuoman ja syön hedelmän tai sekoitan proteiinijuoman sekaan hiukan kaurajauhoa.
Päivällisellä taas riisiä ja naudan jauhelihaa tai broileria.
Illemmalla syön juusto- tai kinkkumunakkaan ja viimeiseksi ennen nukkumaanmenoa maitorahkan.
Lisäksi treenipäivinä erinäisiä lisäravinteita treenin ympärillä.
Ja kyllähän tässä kesällä on jonkin verran jäätelöäkin tullut syötyä 😀

10 Vältteletkö jotain ruokavaliossasi? Miksi?

Pyrin välttelemään sokeria, tosin välillä melko huonoin tuloksin. Myös vehnää pyrin olemaan syömättä ainakaan kovin paljoa, se kun ei oikein sovi vatsalleni.

11 Mitä aiheeseen liittyvää haluaisit sanoa teini-ikäiselle Jarille?

Olisiko se nyt ihan mahdotonta treenata myös niitä jalkoja ihan alusta asti, ei se penkkitulos myöhemmin enää ketään kiinnosta.

12 Vielä lopuksi hyvinvointiterveiset lukijoille?

Terveellisten elintapojen ei tarvitse olla rasite, terveellisesti voi elää myös ilman kiristävää pipoa. Jos perusasiat on kunnossa, liikkuu säännöllisesti ja syö terveellisesti, ei se korvapuusti silloin tällöin paha juttu ole!

Kiitos vastauksista Jari! Mikäli treeni- ja ravintovinkit, humoristiset fitnessanalyysit ja napakat tuotetestaukset kiinnostavat, klikkaa itsesi Jarin Metallisydän blogiin. Klikklik.

Kivaa viikonloppua, pitäkää itsestänne huolta!

Ansku

Lue myös Saran, Martinan, Tarun, Noran, Monan, Nannan, Karitan, Vilman, Tuijan, Petrin,  Kaisan sekä Marian mietteitä aikaisemmista hyvinvointi-inspiraatiopostauksista!

Helsingin ihanin kahvila

Löysin tänään lempikahvilani Helsingistä. Se täyttää kaikki ihanan kahvilan kriteerit:

 a) Sieltä saa raakakakkuja. Valikoimaa on, iski valinnanvaikeus. Lisäksi huomasin että listalla oli myös raakajäätelöä. Tai en minä sitä listalta huomannut, olin liian tohkeissani noista kakuista. Pöydässä kaimani kanssa istuessamme huomasimme naapuripöydän lapsukaisen saaneen eteensä raakajädeä. Päätimme, että sitä mekin maistamme seuraavalla vierailulla. Nyt herkuttelin kakulla, joka oli kuin snickers-patukkaa. Ihan oikeasti. Tai-vaa-llis-ta.

b) Kahvila oli kaunis. Herranjesta että se oli kaunis. Ja niin täynnä kaikenlaisia pieniä ja isoja kekseliäitä yksityiskohtia, että sitä vaan katseli ihastuksissaan ympärilleen. Kunnes hoksasi, että siinä se maailman herkullisin raakakakku olla köllöttää kauniilla lautasellaan. Kimppuun!

c) Henkilökunta. Se oli ystävällistä, mutta ei sellaista ärsyttävän maireaa. Pidin.

d) Tilaa riitti, samoin valoa. Ei tavinnut istua pimeässä, vaan avaraan kahvilaan tulvi luonnonvaloa avoimesta ikkunasta, jonka mukana kahvilaan kantautui ajoittain kaupungin ääniä. Mutta ei häiritsevästi.

Nyt olisi vain yksi pyyntö. Järjestäkää nyt joku tällainen kaffila Hämeenlinnaankin. Alan vakkariasiakkaaksi. Haen ehkä jopa töihin.

Tämän kivan kahvilakokemuksen löydät Cafe Kokosta, Kalevankatu 31 a 6. Sinne vain sisäpihalle, rohkeasti käännös oikeaan ja portaikkoon, ja siitä kakkoskerrokseen.

Ansku

Kuulumisia

Huomenta kaverit! Tarkoitus oli jo illalla istahtaa koneelle blogia päivittämään ja kuulumisia kertomaan, mutta enpä sitten kertakaikkiaan jaksanutkaan. Nytkin aikataulu on hiukan tiukilla, teen juuri lähtöä Helsinkiin tapaamiseen. Kiva nähdä myös kaimaa, ja illalla olisi pienet pirskeetkin. Kotiin pääsen vasta myöhään illalla.

Eilen oli odotettu päivä. Lonkkavamman vuoksi personal trainer-valmennuksen aloittamista piti siirtää, mutta nyt magneettikuvien ja lääkärikäyntien jälkeen päästään vihdoin tositoimeen. Homma alkoi kuntotestillä. Minulla ei ole oikein ollut käsitystä omasta kunnostani, joten todella uteliain mielin lähdin testaukseen. Ja hyvin meni, pt:n mukaan voin olla tyytyväinen, mutta toki vielä on matkaa siihen mihin tähtään. Äiti tiedusteli, olisiko se kenties olympialaiset, vai miksi treenaan niin tosissani. Pitäisi kuulemma olla hiukan huumoria mukana.

On totta, että treenatessani olen hiukan ryppyotsainen. Mutta se johtuu keskittymisestä. En voisi kuvitellakaan keskustelevani samalla jonkun kanssa, kun suoritan liikkeitä. Palautumisajatkin pyrin pitämään oikeasti palauttavina, jotta voin keskittyä seuraavaan sarjaan huolellisesti. Paitsi jos ystäväni Mari on paikalla. Silloin on vaihdettava muutama pikainen sana treenien välissä.

Ensi viikolla on ensimmäiset yhteiset treenit. Aloitamme jaloista. En malta odottaa! Sitten käymme läpi myös ennakkoon täyttämäni ruokapäiväkirjan – jonka muuten löydät tämän linkin takaa.

Nyt menoksi, juna ei odota!

Ansku

Hyvinvointi-inspiraatio: Maria

Hyvinvointijutut ovat lisääntyneet viime aikoina blogissani, mutta yhteen osa-alueeseen en oikein osaa antaa kokemuspohjaisia vinkkejä. Oma ydinperheeni kun koostuu miehestäni ja kahdesta berninpaimenkoirasta, en oikein osaa sanoa juuta tai jaata perhe-elämän ja liikunnan sekä työn yhdistämisestä. Mutta Maria osaa. Hän on ruuhkavuosien keskellä elävä lifestylebloggaaja, joka tekee blogissaan arjesta luksusta.

Ihana Maria vastasi kahteentoista hyvinvointikysymykseen:

1 Mitä hyvinvointi sinulle tarkoittaa, ja miksi haluat pitää itsestäsi huolta?

Hyvinvointi, niin henkinen kuin fyysinenkin, on koko elämän lähtökohta. Hyvinvointi on tila, jossa sekä kroppa että mieli voivat hyvin. Vuosien saatossa hyvinvoinnin käsite on omalla kohdallani muuttunut; nuorempana sitä tuli liikuttua ulkonäköpaineiden takia, kun taas nykypäivänä liikun, jotta on parempi olla. Myös henkisesti. Hyvinvointiini olen vain minä itse vastuussa; itse katson mitä suustani alas laitan ja itse päätän kuinka paljon sykettä nostavaa liikuntaa harrastan. Haluan pitää itsestäni huolta, jotta pysyisin terveenä.

2 Miten motivoit itseäsi liikkumaan ja syömään terveellisesti?

Nimenomaan tuo hyvinvointi 🙂 Se, että tuntee olevansa hyvässä fyysisessä kunnossa auttaa myös välillä vähän stressaavaa yrittäjän arkea. Liikunnan ja terveellisen ruokavalion avulla stressin sietokyky on kasvanut hurjasti. Terveellisesti syöminen ja liikunta tukevat toisiaan; kun liikkuu, tulee syötyä terveellisesti ja kun syö terveellisesti jaksaa liikkua. Paras motivaattori on se euforinen tunne kunnon juoksulenkin jälkeen.

3 Miten liikut, ja kuinka usein?

Aloitin viitisen vuotta sitten juoksuharrastuksen, joka veikin mennessään. Parhaina viikkoina tuli juostua noin 50-60 kilometriä. Jossain vaiheessa huomasin, että kroppa ei enää kestänyt. Ei tullut pidettyä tarpeeksi lepopäiviä eikä venyteltyä. Tällä hetkellä liikun kehoa ja mieltä kuunnellen. Juoksulenkkejä tulee viikkoon pari kolme ja pitkiä kävelylenkkejä pari. Joinain viikkoina ei huvita juosta, joten silloin kävellään enemmän. En ota stressiä enkä aikatauluta liikuntakertojani. Kuntosalikortti pitäisi aktivoida jälleen kesälomien jälkeen, mutta täytyy katsoa onko kuntosalille aikaa arjen alettua. Kotona tykkään tehdä kahvakuulatreeniä ja keväällä hurahdin Kayla Itsinesin HIIT-treeniin. Myös kuntopyörä takkahuoneen nurkassa saa silloin tällöin kyytiä koiranilmalla. Vaikka olenkin sitä mieltä, että parasta syksyn pimeillä sateilla on uhmata pimeyttä ja lähteä ulos lenkille 🙂

4 Miten sovitat yhteen liikunnan ja perhe-elämän?

Loistavasti! Nyt kun lapset ovat kasvaneet, voin jättää heidät juoksulenkin ajaksi kotiin. Joskus he tulevat pyörillä mukaan lenkille. Kun lapset olivat pienempiä muistan tehneeni kotijumppaa lasten päiväunien aikana. Mies on aina liikkunut paljon, joten meille on alusta asti ollut itsestään selvyää, että toinen saa harrastaa. Tasapuolisesti käymme molemmat urheilemassa.

5 Mistä ruoka-aineesta tai ruuasta et haluaisi luopua? Miksi?

Marjoista ja vihanneksiksta. Voisin elää pelkällä salaatilla. Parsakaalin ja minun suhteeni alkoi pari vuotta sitten eikä loppua näy. Syön varmastikin parsakaalin päivässä. Aamu ei ala kunnolla ellen saa puuron tai jugurtin päälle mustikoita tai puolukoita. Vaikeaa olisi kyllä luopua cashewpähkinöistäkin. Niihin olen koukuttunut pahemman kerran.

6 Minkälainen on tavanomainen, päivän ruokavaliosi?

Aamu alkaa yleensä maustamattomalla jugurtilla, marjoilla, pähkinöillä ja lorauksella hunajaa. Ilman kahvia ei aamu lähde myöskään käyntiin. Työpäivinä välipalana on usein omena tai pähkinöitä. Lounas on kevyen kaavan mukaan salaattia tai keittoa. Iltaruoka on usein ihan perus kotiruokaa, jonka pyrimme syömään yhdessä. Onni onnettomuudessa, että muu perhe rakastaa myös keittoja, joten jauhelihasoppa tai sosekeitot maistuvat.

7 Vältteletkö jotain ruokavaliossasi? Miksi?

Välttelen tiettyjä ruoka-aineita, joille olen allerginen esim. hasselpähkinä. Aiemmin olin kovin allerginen myös raa’alle omenallekin, mutta tuo allergia hävisi onneksi raskauksien myötä. Eineksiin tulee turvauduttua erittäin harvoin.

8 Suositko superfoodeja tai ravintolisiä?

Parasta superfoodia ovat mustikat mökin pihasta poimittuna. Päivittäisessä käytössä on myös msm- ja maca-jauhe. Gojimarjoja tulee syötyä myös silloin tällöin.

9 Miten rentoudut?

Ruoanlaiton parissa sekä toki syömällä. Syöminen on ihan paras tapa rentoutua. Lasi punaista silloin tällöin hyvän ruoan kanssa hyvässä seurassa rentouttaa myös.

10 Mikä on paheesi?

Mustat salmiakkipääkallokarkit. Aina silloin tällöin iskee ihan hillitön himo ko.nameihin ja silloin pitää hurauttaa lähimpään kauppaan 🙂

11 Mitä aiheeseen liittyvää haluaisit sanoa teini-ikäiselle Marialle ?

Syö ja nauti. Kohtuudella kaikkea. Ananaskuuri tepsii vain vähän aikaa, etkä jaksa ellet saa tarpeeksi energiaa. Olet kaunis sellaisena kuin olet.

12 Vielä lopuksi hyvinvointiterveiset lukijoille?

Olkaa lempeitä itsellenne; kuunnelkaa kroppaanne ja muistakaa hymyillä itsellenne peilin ohi kulkiessanne ❤

Marian blogista löydät inspiroivia sisustuskuvia, asiaa ruuanlaitosta ja lapsiperhearjesta. Lisäksi hän bloggaa ajoittain fiksuja ja lempeitä ajatuksia hyvinvoinnista. Blogiin pääset tästä linkistä.

Ihanaa viikonloppua! Voikaa hyvin.

Ansku

Lue myös Saran, Martinan, Tarun, Noran, Monan, Nannan, Karitan, Vilman, Tuijan, Petrin sekä Kaisan mietteitä aikaisemmista hyvinvointi-inspiraatiopostauksista!

Kas näin homma sujuu. Tai sitten ei.

Ai että se syö naista, kun haluaisi ajatella positiivisesti. Miten ihanaa olisi luopua kell` onni on, se onnen kätkeköön-ajatuksesta ja heittää se huitsin nevadaan. Niin, lupasin kertoa kuinka ratkaisen lonkkaongelmani, joten tässä siihen liittyen asiaa.

Soitin perjantaina fysiatrian polille ja tiedustelin milloin vastaanotolle olisi mahdollista päästä. Ehkä lokakuussa, kuului vastaus. Magneettikuvaan pääsisi siis vasta ties milloin, ja minulle oli annettu ohjeeksi olla tekemättä kuntosalitreeniä ennen kuvan ottoa. Ai terve. Pillahdin itkuun.

Kolmen viikon jalkatreenitauon jälkeen varasin sitten yksityisesti ajan ortopedille, toivoen Pohjolan tapaturmavakuutukseni kattavan lääkärikäynnin. Kävin vastaanotolla maanantaina, ja sain lähetteen magneettiin jonka hinnaksi piti jäädä Kelavähennysten jälkeen noin 140€. Kävin Cityterveydessä magneetissa heti samana päivänä, ja iltapäivällä juhlin putkeen mennyttä suunnitelmaani kesän ensimmäisellä ulkojädellä – tosin piti tyytyä perusjäätelöön Turengin ainoan irtojätskikioskin jo suljettua luukkunsa. Mutta hyvää oli, ja mieli iloinen.

Ortopedi nimittäin antoi ohjeeksi liikkua kivun sallimissa rajoissa. Siitä ilahtuneena en jaksanut isommin hermostua, vaikka magneetissa kävikin ilmi, etteivät he voi antaa Kelavähennystä suoraan. Kas kun lääkäri oli unohtanut antaa jonkin oleellisen paperin. Maksoin sen siis itse, ja sain ohjeeksi hakea tarvittavan lomakkeen Kelasta.

Maanantaina Kelan jono oli päätähuimaavan pitkä. Ihmiset vilvoittelivat viraston ulkopuolella, osa poltteli tupakkaa. Parkkiaika loppui (samoin kolikot) ennen kuin pääsin tapaamaan virkailijaa. Yritin uutta käyntiä tänää. Onnistuinkin! Mutta en minä sitä tarvittavaa lomaketta sieltä saanut. Se pitää kuulemma hakea Mehiläisestä – sieltä yksityiseltä lääkäriasemalta jossa kävin.

Melkein lähdin ajamaan takaisin kaupunkiin. Onneksi en, vaan soitin. Kovasti luurin päässä ihmeteltiin, kuinka kummassa koko kuva on otettu, kun se oleellinen paperi puuttui, ja että kuinka se nyt sillä tavalla uupui, kun se kuuluu aina kirjoittaa. Lääkäriä ei paikalla ollut, tulee kuulemma seuraavan kerran maanantaina. Sottopyyntö jätettiin.

Jännäilen tässä nyt sitten kuinka käy. Rahat on ainakin loppu, kas kun osa-aikaista hoitajan työtä tekee, ei lompakko oikein kestä moisia yllätyksiä. Mutta saanpahan kyykätä.

Mukavampaa päivää teille, toivottaa eräs pettynyt, joka pohtii voisiko lohduttaa mieltään samanlaisella laku-suklaajädellä, jolla juhli maanantaina.

Ansku

Hyvinvointi-inspiraatio: Kaisa Liski

En oikeastaan muista kuinka päädyin television ääreen ensimmäisen kerran, kun Kaisa ja puoli valtakuntaa muutama vuosi sitten alkoi. Jokin siinä kuitenkin nopeasti koukutti, ja huomasin hakeutuvani television äärelle aina tiettyyn aikaan päivästä. Kaunis, sanavalmis, taitava ja kunnianhimoinen sekä hyvällä itsetunnolla varustettu Kaisa Liski kiinnosti siinä määrin, että huomasin tuota pikaa olevani fani. Nyt tuo räväkkä nainen on aikeissa laajentaa kiinteistövälitysbisneksestä myös toisaalle…

Nuorena mm. uinnissa kilpaillut, ja sittemmin fustran ilon löytänyt Kaisa vastasi 12 hyvinvointikysymykseen:

1. Mitä hyvinvointi sinulle tarkoittaa, ja miksi haluat pitää itsestäsi huolta? 

Hyvinvointi on minulle jaksamisen edellytys. Askel on keveä, eikä housut purista. Siitä on hyvä aloittaa. Tietenkin hyväkuntoiset hiukset ja iho helpottavat arjen kiireessä. Tykkään liikkua vapaa-ajalla ilman meikkiä.

2. Miten motivoit itseäsi liikkumaan ja syömään terveellisesti?

Mulla on mittava vaatekaappi. On pakko liikkua, jotta mahtuu vaatteisiin. En voisi kuvitella, että lihoisin tästä enään yhtään. Nyt ollaan ns. maksimissa, milloin on vielä ok olo. Tanssiminen on ihan sairaan ihana liikuntamuoto. Kesälavalle on helppo lähteä muutamaksi tunniksi hikoilemaan.

3. Miten sovitat yhteen liikunnan, perhe-elämän ja työn?

Liikun iltaisin sen jälkeen kun poika on mennyt nukkumaan ja isänsä pitää univahtia. Tanssiharrastus on helppo sovittaa iltaan. Käyn joskus myös kesken päivää salilla tai fustraamassa. Kyllä sen saa soviteltua.

4. Mistä ruoka-aineesta tai ruuasta et haluaisi luopua? Miksi?

En voisi luopua ruisleivästä. Se on niin hyvää. Pidän leipää muutenkin liian suuressa arvossa. Tiedän, jos luopuisin viljoista, olo olisi vielä parempi.

5. Minkälainen on tavanomainen, päivän ruokavaliosi?

Syön joka aamu kunnon aamiaisen. Kahvi, tuoremehu, ruisleipää, kananmunaa, jogurttia ja marjoja. Lounaaksi jotain ihan peruspöperöä, esim. lihapullia ja muusia, tai vegepastaa. Välipaloina syön hedelmiä ja pikkutomaatteja. Kesällä välipala on usein jätski.

6. Vältteletkö jotain ruokavaliossasi? Miksi?

Yritän vältellä valkoisia jauhoja. Niistä tulee paksu olo ja ne keräävät nestettä.

7. Vinkkisi hyvään itsetuntoon ja elämässä pärjäämiseen?

Olen rakentamalla rakentanut hyvää itsetuntoa lapsesta asti. Se, miten se tapahtuu, tarvitsisi pidemmän tekstin. Hyvänä vinkkinä voin kuitenkin sanoa, että täytyy tehdä niitä asioita, joiden uskoo sopivan itselleen. Ulkonäkö lähtee sisältä päin. Jos uskoo että esimerkiksi kasvissyöminen on se oma juttu, niin se varmasti näkyy ulkoisena hyvinvointina pian kasvisruokavalioon siirtymisen jälkeen. Hyvä itsetunto on uskoa itseensä ja omaan tekemiseen.

8. Miten oppisimme olemaan välittämättä liikaa muiden mielipiteistä?

Jotta muiden mielipiteet (nyt tarkoitetaan siis varmaankin niitä vähän negatiivisia asioita), eivät rajoittaisi liikaa omaa luovuutta ja hyvinvointia, pitäisi oppia tunnistamaan ne ihmiset, jotka tuovat liikaa sitä negatiivista ympärillesi. Voit aivan hyvin joko säännöstellä sellaisten ihmisten seuraa tai luopua siitä kokonaan.

9. Miten rentoudut?

Rentoudun mieheni kanssa iltaisin, kun poikamme on mennyt nukkumaan. Käydään päivän asioita läpi ja kuunnellaan toisen tuntemuksia. Se on rauhallista kahden aikuisen jutustelua. Sellaista kivaa tasavertaista oleilua.

10. Mikä on paheesi?

Mun pahe on sokeri. Voin syödä pussillisen marenkia, jos kukaan ei puutu.

11. Mitä aiheeseen liittyvää haluaisit sanoa teini-ikäiselle Kaisalle? 

Teini-Kaisaa pitäisi kannustaa tarttumaan kilpaurheilu-uraan. Hänessä on ainesta.

12. Vielä lopuksi hyvinvointiterveiset lukijoille?

Ota  omaa aikaa, jolloin teet vain sitä, mitä haluat. Esimerkiksi lempijäätelö illalla meren rannalla aivan yksin.

Tähän asti kiinteistöbisneksessä vaikuttanut upea Kaisa laajentaa osaamisalaansa myös hyvinvoinnin puolelle, kun he aloittavat yhdessä Tiina Jylhän kanssa luentosarjan itsetunnosta, kehosta, syömisestä, syömättömyydestä, ulkonäöstä, ja kauneusleikkauksista. Jäädään siis mielenkiinnolla odottamaan, mitä tuleman pitää. Onnea ja menestystä uudelle aluevaltaukselle!

Hyvää viikonloppua, muistakaa pitää itsestänne huolta.

Ansku

Lue myös Saran, Martinan, Tarun, Noran, Monan, Nannan, Karitan, Vilman, Tuijan sekä Petrin mietteitä aikaisemmista hyvinvointi-inspiraatiopostauksista!

Arkisia asioita lonkista ja aurinkovoiteen tuoksusta

Rehellisyyden nimissä on myönnettävä, että positiivinen ajattelutapa alkaa olla koetuksella. Kaksi viikkoa kipeän lonkan kanssa tuli täyteen, eikä se olekkaan parantunut. Lauantaina töissä mokoma muljui inhottavasti, koneella kirjaustöitä tehdessä tuntui kuin se pyrkisi pois paikaltaan. Sunnuntaina testasin kuitenkin kävelylenkkiä. 300:n metrin jälkeen käännyin kotiin, mies jatkoi lenkkiä koirien kanssa. Otti päähän.

Maanantaina soitin lääkärille ajan. Lähtiessäni työterveydestä sairaslomalappu kädessäni kiittelin nuorta tohtoria. Mukavaa että otti vaivani asiakseen. Nyt odottelen fysiatrian polille aikaa. Lepään vielä viikon ja toivon parasta. Personal trainer valmennuksen oli määrä alkaa tämän viikon torstaina, mutta peruutin sen. Katsotaan ensi viikolla uudestaan, josko kinttu olisi kunnossa.

Ette usko miten polttelisi pyöräilylenkki. Tai kunnon kyykkytreeni. Polttelisi niin, etten meinaa aloillani pysyä. Maltti on valttia, on sanonta joka ei ole kuulunut minun mottovarastooni. Olisi kai syytä. Yritän ajatella, että jokin tarkoitushan tällä on. Ja että onneksi jalkani ei sentään ole poikki.

Tänään aurinkokin kurkistelee pilvien rakosista. Innoissani levitin aurinkovoiteen aamulla pintaan, ja päätin viivytellä to do-listan kanssa. Tahdoin nauttia auringonsäteistä kasvoillani. Naistenlehtien aurinkovoidetesteissä satelee miinusmerkkejä, jos aurinkovoide tuoksuu perinteiseltä aurinkovoiteelta. Minulta taas tästä ominaisuudesta heltiää plussapisteitä.

Istuin aamulla rottinkituolilla auringon lymyillessä pilven takana ja hytisin. Nuuskuttelin ihoani. Se tuoksui aurinkovoiteelta. Meksikolta. Kuumalta auringolta ja Balin temppeleiltä. Painoin silmät kiinni. Aurinko palasi esiin, hyväili kananlihalla olevaa ihoani. Näin mielessäni Sri Lankan norsut ja Sansibarin valkohiekkaisen rannan. Intian ja sen tuhannet tuoksut. Filippiinien pitkät aurinkoiset päivät riippukeinussa ja Nizzan tulikuumat rantakivet. Minulle aurinkovoiteen tuoksu on muistoja. Avasin silmät. Katselin monen muotoisia pilviä. Yritin olla hetkessä. Ja jatkoin sitten MeNaisten parissa.

Iloa ja aurinkoa päiväänne!

Ansku

Through my phone – AC/DC:n Hämeenlinnan konsertti

Kiitos AC/DC, että toit uneliaaseen kotikaupunkiini viime keskiviikkona kaivattua eloa. Rahatilanteen vuoksi olimme aikeissa skipata tapahtuman (voitteko kuvitella?), mutta onneksi Jani fiksuna miehenä hankki meille liput viime tingassa – vain edellisenä iltana kello 22. Hyvä näin. Olihan se nimittäin aikamoista. Jotain historiallista, mitä voi verrata vuoden 1952 olympialaisiin, joiden avausjuhlaa vietettiin Hämeenlinnan Ahvenistolla.

Säästä oli povattu epävakaata, joten kaivoin sadeviitat ja buutsit esiin. Sitten sudin rajaukset silmiin ja viimeistelin lookin kirkkaalla huulipunalla. Niin, ja siskon toppaliivillä, koska viileys. Tosin keikan aikana liivin sai riisua – ihmispaljous ja tanssimuuvit lämmittivät kivasti. Eikä se sadekkaan sitten tullut keikkaelämystä häiritsemään.

Perinpohjaiseen juhlintaan ei rahkeet riittäneet, kas kun seuraavana päivänä kalenterissa oli merkintä, iltavuoro, mutta parilla valkkailla ja yhdellä lonkerollakin pärjäsi vallan mainiosti. Mutta ne keikan jälkeiset makkaraperunat ja puolikas cocis olisi pitänyt jättää väliin. Ajattelin, että täytyyhän sitä pitkästä aikaa maistaa ”kunnon” festariruokaa. Virhe. Heräsin aamuyöllä järjettömään pahoinvointiin, närästykseen ja vatsakipuun. Tuskissani vessan lattialla pohdin miten kummassa pääsen töihin. Että enhän mitenkään kehtaa soittaa, että olen kipeänä, varsinkin kun tiesivät että olen ollut keikalla. Onneksi kaapin perältä löytyi närästyslääkkeitä monenlaistakin, ja vesi neutraloi vatsaa sen verran että pääsin työmaalle. Mutta vielä eilenkin vatsa oli kipeä. Jää kyllä makkarapirkuleenperunat syömättä ensi kerralla. Ja se cocacola juomatta.

Keikasta pidin kovasti. Meininki oli hyvä, ihmiset hyvällä tuulella ja yhteishenkeäkin löytyi. Mutta parista jutusta täytyy niuhottaa. Olisin nimittäin toivonut bändiltä hiukan enemmän kontaktia yleisöön. Musiikkia voi kuulla levyltäkin, mutta kontakti, sitä ei spotifykaan tarjoa. Lisäksi kaipaan livekeikalta aina basson jytkettä, joka saa maan tärisemään ja jonka johdosta musiikki rynnistää suoraan sydämeen vauhkon karjalauman lailla. Se puuttui. Johtuiko siitä, että olin aika kaukana lavasta?

Vessoja näytti olevan paljon, itse jonotin viitisen minuuttia. Isoin miinus ropsahtaa juomajonosta. Jonotimme puolesta tunnista neljäänkymmeneenviiteen minuuttiin. Muuten kaikki toimi ja alue oli tarpeeksi iso, jotta kaikki me 55000 ihmistä mahduimme paikalle. Keikan jälkeen kävelimme lähistölle siskon, ja tämän miehen perustamaan ”mustalaisleiriin”. Siellä käytiin läpi keikkaa, paistettiin makkaraa, ja odoteltiin että ruuhka hellittäisi, jotta pääsisi painamaan pään tyynyyn.

Saas nähdä mitä ensi vuosi tuo Kantolan Tapahtumapuistolle ja Hämeenlinnalle tullessaan. Minä ainakin tahdon olla mukana näkemässä ja kokemassa sen. Mites sinä?

Rentoa sunnuntaita!

Ansku

Hyvinvointi-inspiraatio: Petri Räisänen

Monet ovat löytäneet joogasta itselleen harrastuksen, jonka parissa keho vetreytyy, vahvistuu ja kehon ja mielen yhteys lisääntyy. Toiset tekevät tuosta hienosta ikivanhasta lajista myös ammatin ja elämäntavan. Yksi heistä on Petri Räisänen, kansainvälisesti arvostettu astangajoogaopettaja, joka on kirjoittanut aiheesta myös kaksi kirjaa.

Hyvinvointi-inspiraatiosarjassa tutustaan tänään Petrin mietteisiin aiheesta, kun hän vastasi 12:sta kysymykseen.

1. Mitä hyvinvointi sinulle tarkoittaa, ja miksi haluat pitää itsestäsi huolta?

Hyvinvointi tarkoittaa elämäntapaa, jossa kehoa, mieltä ja sielua harjoitetaan harmonisesti. Koin nuorempana myös pahoinvointia ja tiedän hyvin, että se ei ole hyvä polku. On upeaa pitää itsestään huolta, syödä terveellisesti ja liikkua monipuolisesti.

2. Vinkkisi levottomuudesta, kiireestä ja ahdistuksesta selviytymiseen?

Kannattaa pitää päivittäin hetkiä, jolloin voi olla rauhassa. Silloin voi joogata, meditoida tai lukea kirjaa. Päiväunet ovat myös loistava tapa stressinpoistoon.

3. Miten liikut ja kuinka usein?

Joogaan päivittäin 1-2 tuntia. Sen lisäksi pelaan poikani kanssa jalkapalloa ja teen kaikkea mahdollista urheilullista.

4. Miksi joogaaminen kannattaa, ja miten se olisi järkevintä aloittaa?

Jooga on yksi parhaista terapioista kehon ja mielen tasapainottamiseen. Sitä voi tehdä puhtaasti fyysisenä tai spirituaalisena harjoituksena. Harjoitus on järkevintä aloittaa joogakoululla pidettävistä alkeiskursseista. Kirjoista tai videoista voi myös aloittaa, mutta kaikkein turvallisinta on tehdä ensimmäiset harjoitukset pätevän joogaopettajan seurassa.

5. Mitä ajattelet länsimaisesta ravitsemuksesta sekä terveyden- ja sairaanhoidosta? 

Niillä on oma tärkeä merkityksensä, mutta kokonaisvaltaisesti ne ovat hyvin kankeita ja suppeita. Onneksi meillä on mahdollisuus tarkastella avarasti erilaisia näkemyksiä ja valita omamme.

6. Mistä ruoka-aineesta tai ruuasta et haluaisi luopua? Miksi?

Rakastan kesän ensimmäisiä kotimaisia porkkanoita, herneitä ja marjoja. Olisi suuri menetys jos en saisi sitä makuelämystä heti, kun tuotteita aletaan myymään.

7. Minkälainen on tavanomainen päivän ruokavaliosi?

Syön aamiaiseksi usein puuroa, johon on sekoitettu kuivahedelmiä, marjoa ja pähkinöitä. Lounas on kattava kasvisruoka, johon kuuluu sekä lämmintä, että raakaravintoa. Illallinen on hyvin kevyt salaattiannos ja pari palaa leipää. Juon päivittäin ohranoraasta tehtyä mehua, sekä erilaisia smoothieita.

8. Vältteletkö jotain ruokavaliossasi? Miksi?

”En syö mitään millä on silmät”, luki yhden New Yorkilaisen kasvisravintolan seinässä. Olen ollut kasvissyöjä yli 30 vuotta ja se tuntuu mahtavalta. Keho tuntuu kevyeltä ja mieli pysyy luovana.

9. Miten rentoudut?

Joogaamalla, meditoimalla, saunomalla ja musiikkia kuunnellen tai soittaen. Joskus käyn kavereiden kanssa veneajelulla Helsingin ympäristössä. Harvemmin katson televisiota, mutta dokumenttielokuvat ja jalkapallo-ottelut ovat hyviä rentoutumisen välineitä.

10. Mikä on paheesi?

Menen liian myöhään nukkumaan ja olen väsynyt kun herään aamulla.Onneksi olen hyvä ottamaan päiväunia. Teen liikaa töitä.

11. Mitä aiheeseen liittyvää haluaisit sanoa teini-ikäiselle Petrille?

Ota vaan ihan rauhassa. Elämässä kaikki menee hyvin, jos on hyvä tahto.

12. Vielä lopuksi hyvinvointiterveiset lukijoille?

Rakastakaa maailmaa, vaikka se ei aina tunnu rakastavan teitä.

Petri avasi vuonna 1997 Helsingin astanga joogakoulun kollegansa kanssa. Koulusta löydät kursseja jokaisen tasolle sopivasti, myös yksityistunteja sekä lapsille suunnattua joogaa. Tästä linkistä pääset sivustolle.

Hyvää viikonloppua, pitäkää itsestänne huolta!

Lue myös Saran, Martinan, Tarun, Noran, Monan, Nannan, Karitan, Vilman sekä Tuijan mietteitä aikaisemmista hyvinvointi-inspiraatiopostauksista!

Mies vastaa – Millainen hän on tyttöystävänä ja muita kysymyksiä

Törmäsin Kian ja Anna-Marian blogeissa hauskaan kysymyspostaukseen, jossa vastaajana onkin bloggaajan sijaan tämän mies! Pidin ideasta siinä määrin, että sain omankin miehen ylipuhuttua samaan. Seuraavaksi siis 25 kysymystä ja yhtä monta vastausta, sekä alla vielä kursivoituna oma kommentti.

 1. Jos tyttöystäväsi katsoo telkkaria, mikä siellä todennäköisesti pyörii? 

Yksinään hän ei juurikaan TV:tä katsele, mutta ehkä joku tosiTV-ohjelma liikunnasta, Kiinteistökuningatar Kaisa tai Hyvät ja huonot uutiset.

Joo, totta. Katselen aniharvoin TV:tä yksin. Luen enemmin yksinollessani kirjaa, tai olen tietokoneella. Lisään vielä että tämän hetken suosikkisarja on Vallan linnake. Ennen seurasin Kostoa. 

2. Minkä kastikkeen hän valitsee salaattiinsa?

Kylmäpuristetun luomu-neitsytoliiviöljyn.

Mielellään. 

3. Mikä on hänen inhokkiruokansa?

Eipä taida sellaista olla, mutta jos jotain sanon, niin einekset ja paljon lisäaineita sisältävät ruuat.

Pakko mainita vuohenjuusto. Vaikka olen ihan tosissani yrittänyt harjoitella ja totutella, aina vaan se maistuu hikiseltä ja märältä villasukalta. Yhh. 

4. Menette ulos illalliselle ja drinkeille, mitä hän tilaa?

Salaattia ja lihaa/kalaa tai sushia, sekä juomaksi valkoviini. LongIslandIceTea on joskus maistunut. Nykyään PinaColada on suosikki.

Jos on spessupäivä, saatan taipua myös pastaan tai pitsaan. 

5. Mikä on hänen kengännumeronsa?

39, mutta toinen jalka taitaa olla kokoa 40.

Jännä, mutta kun ikää on tullut lisää, on mm. korkkarikoko pienentynyt kokoon 38. Tosin yhdet tämän koon korkokengät ovat jopa isot. Juoksulenkkarit ovat kyllä sitten kokoa 40.

6. Jos hän keräili jotain, mitä se luultavasti olisi?

Kenkiä, laukkuja ja pioneita(!).

Pioni”kokoelmani” sai juuri täydennystä, kun istutin eilen yhden lisää. Kunpa ensi kesänä kukkisi edes yksi. 

7. Mitä hän voisi syödä päivittäin kyllästymättä?

Tällä hetkellä ainakin tuoreita mainsikoita ja raakasuklaata.

Juu. Ai että on hyvää! Aurajuustokin on kyllä aika superia…

8. Minkälaista musiikkia hän kuuntelee?

Laidasta laitaan, poppia ja rockia (niin ulkomaista kuin kotimaistakin). Tilanteeseen sopivaa.

Ei lisättävää. 

9. Minkälaisista elokuvista hän pitää?

Romanttisista komedioista.

Pidän leffoista joissa on hyvä juoni, hyvää huumoria, miellyttävä loppu eikä väkivaltaa. Kun kohdalle osuu hyvä romanttinen komedia, se on ihan huippua. Harmi että usein tämän genren leffat ovat aikamoista kuraa. Saa laittaa suosituksia!

10. Minkä väriset silmät hänellä on?

Siniset, ripauksella vihreää.

Kyl. 

11. Kuka on hänen paras ystävänsä?

Yhtä ”parasta” en osaa nimetä, mutta Heidi, Hanna ja pari Maria.

Tämä onkin aikamoinen kysymys. Puhuisin ehkä lähimmistä ystävistä mieluummin.

12. Asia mitä usein teet, josta hän ei pidä?

Keskityn omiin ajatuksiini/touhuihini, jolloin minulla on ns. valikoiva kuulo.

”Tästähän oli just puhetta”, on lause jota kuulee meillä aika usein. Minun suustani.

13. Missä hän on syntynyt?

Hämeenlinnassa.

14. Jos leipoisit hänelle synttärikakun, millainen se olisi?

Joku raakakakku, ja jos aletaan oikein hulluttelemaan, kinuskikermakakku.

Kermatkin saisi jättää pois. Mitä enemmän kinuskia, sen parempi. 

15. Minkä parissa hän viettää mielellään tunteja?

Blogin ja hyvinvointikirjallisuuden.

Totta. 

16. Mitä hän osaa erityisen hyvin?

Tapahtumien järjestämisen/organisoinnin sekä ihmisten inspiroinnin.

Haha! Hauska vastaus! Myönnän, että olen kova organiseeraamaan 😀

17. Mikä on oudointa ruokaa josta hän pitää?

Niinkin eksoottinen ruoka kuin maksa.

Oijjoi, en olekkaan saanut maksaleikettä aikoihin!

18. Mitä kolmea asiaa hän kantaa aina mukanaan?

Kännykkä, kalenteri ja vesipullo.

Joo, nämä on tärkeät. 

19. Mikä saa hänet ärsyyntymään

Epärehellisyys ja tietokoneen/verkon toimimattomuus.

Joskus (no okei, aika useinkin) myös ihmisten oma-aloitteisuuden puutos ja vastuuttomuus omasta itsestä. 

20. Entäs piristymään?

Yllätykset.

Joo, ne on kivoja! Siis kivat yllätykset tietenkin. Ja kukat ❤ 

21. Ketä julkisuuden henkilöä hän ihailee?

Martina Aitolehteä ja Kaisa Liskiä.

Siinä on kaksi huikeaa mimmiä, joiden asenteesta pitäisi monen ottaa mallia. 

22. Millainen hän on tyttöystävänä?

Vaimona! Ihana, hauska, huomioon ottava, määrätietoinen ja empaattinen.

Hehe! Mitähän tämä määrätietoinen tarkoittaa?

23. Milloin hän tapasi vanhempasi?

Noin 2000 päivää sitten.

?

24. Mikä on hänen uusin villityksensä?

Terveellisen ravinnon ja liikunnan kautta saatavan hyvän olon metsästys, ja sitä kautta sisäisen rauhan tavoittelu.

No olipas se hienosti muotoiltu! 

25. Millainen on hänen kotilook?

Collegehousut, toppi ja kauhtunut verkkatakki sekä jalassa villasukat, tai sitten pyjamahousut ja aamutakki jossa hän voi viettää helposti koko päivän.

Ai että, taidan olla melkoisen hemaiseva ilmestys 😉

Ihanaa keskiviikkoa tyypit! Minä menen tänään rokkikonserttiin! Wuhuu!

Ansku