Torstain shoppailuasu

Tällaiset päivät on kivoja! Nukuin aamulla yhdeksään, ja lähdin suoraan siitä aurinkoiseen, vaikkakin kylmään metsään juoksulenkille. Lenkin jälkeen treffasin äitini kuntosalilla. Hyvän treenin jälkeen lähdettiin muratti-ostoksille! Tässä asussa poikkesin kaupoilla.

Synttärini lähestyvät kovaa vauhtia. Äiti ja isä olivat suunitelleen antavansa minulle lahjaksi matontuuletustelineen ja pyykinkuivaustelineen. Samalla kun Kodin terrassa kerran oltiin, osti äiti nämäkin häkkyrät! Täytyy hakea ne tälläviikolla kotiin, niin Jani pääsee kokoamispuuhiin 😉 Loistava lahjaidea. Hyödyllinen ja erittäin toivottu! Jani sai porukoiltani synttärilahjaksi kottikärryt, kun taas Janin omat vanhemmat antoivat hänelle syntymäpäivälahjaksi ruohonleikkurin. Samalla linjalla jatkettiin siis 🙂

Löysin onneksi myös ne muratitkin, joita oikeasti lähdin ostamaan. Kädet syyhyää päästä istuttamaan ne! Kauhea polte saada terassi kesäkondikseen 😉 Menen tänään yöksi töihin, ja kohta päiväunille joten istuttaminen jääköön huomiselle.

Kauniita unia!

Ansku

Keskiviikon asu

Taas on aikaa vierähtänyt. Janin synttäreitä ollaan vähän juhlittu, muuten aika onkin mennyt työnteon merkeissä. Annoin herralle lahjaksi joogamaton, ja joogatunnin meillä kotona. Joogaopettaja tulee kesäkuun alussa meille kotiin, ja pitää meille ihan henkilökohtaisen tunnin. Jännää! Tämän lisäksi lahjoin häntä vielä Fred Perryn neuleella, ja Dieselin t-paidalla. Sain ukon tyytyväiseksi, mikä lämmittää kyllä omaakin syräntä.

Suunitelmissa oli mennä tänään töiden jälkeen kenkäostoksille, mutta en sitten kertakaikkiaan jaksanut. Laiskuuden huippu! Tässä päivän asu.

Nyt suunittelen päiväunille menoa. Nam ❤ Illalla sitten juoksemaan, jollei ole liian kuuma koiraa ajatellen.

Reipasta loppuviikkoa!

Ansku

Viikonloppu Turussa

Hauska viikonloppu alkaa vedellä viimeisiään. Oltiin Janin ja Demin kanssa Turuus kaveripariskunnan luona. Lauantaina puolenpäivän aikaan pakkailin autoon kylmälaukullisen grillattavaa ja kylmiä juomia, sekä omat kamat jotka eivät sitten millään olisi halunneet mahtua nahkaiseen viikonloppukassiini. Ajomatka meiltä Turkuun oli noin pari tuntia, ja oli tosi kuuma. Sen mukaan oli pukeuduttava. Vilpoinen hame on hyvä matkavaate.

Demi pyöri ympärillä varmistamassa, että pääsee mukaan 🙂

Kesän muotiväreistä puhuttaessa, olen puhunut keltaisen puolesta jo monet kerrat. No, nyt puhun taas. Muistattekos kun haaveilin tästä Nellyn topista?

Tilasin sen. Aurinkoinen toppi pääsi nyt ensimmistä kertaa käyttöön. Hyvä ostos, tykkään kovasti!

Valitettavasti muita kuvia ei ole tarjolla, sillä niitä ei ole. Kamera ei mahtunut messiin, kun lähdimme ulos. Nautimme illan viimeisistä auringonsäteistä jokilaivalla, ja söimme hyvät pihvit. Jatkoimme sitten vielä yökerhoon, ja saimme ystäväni kanssa hyvät naurut naisten vessan seinätöherryksistä. Huh mitä läppää ja piirrustuksia. Lapsellista käytöstä, mutta minkäs sille voi jos ei ole piirrustuspaperia sillä hetkellä kun inspiraatio iskee. Hiukan huvitti myös tanssilattiameininki. Sielä nuoret gimmat tanssii toisiaan hinkaten ja miehiä vilkuillen. Pakko taas myöntää, olen tullut vanhaksi kun en tajua.. 😉 Karattiin taxiin jo kahden pintaan, ja puoli kolmelta pää oli tyynyssä. Siitä huolimatta on ollut vähän hutera olo tänään. Huomema on iltavuoro, joten ihan kukonlaulun aikaan ei onneksi tarvitse herätä. Kiva viikonloppu oli meillä. Minkälainen oli teillä? 🙂

Aurinkoa tulevaan viikkoon!

Ansku

Kesäistä pukeutumista

Aurinko on taas hellinyt meitä tänään. Kävin koiran kanssa aamulla juoksemassa. Vaikka kello oli vasta kahdeksan, oli niin kuuma että lenkki oli puolitettava. Demi-raasu paksussa turkissaan ei oikein jaksa näillä säillä lenkkeillä. Kuntosalille kävellessäni nautin sydämeni pohjasta auringon paisteesta, ja nuuhkuttelin kaikkia ihania tuoksuja. Kyllä se vaan niin on että kesä on paras vuodenaika!

Lämmöstä ilahtuneena laitoin kesäisen raitamekon päälle ja balleriinat jalkaan, kun lähdin asioille.

Tyhjensin kirppispöytäni tänään, ja sain sentään vähän rahaakin vaikka epäilin että joudun pian itse maksumieheksi! 🙂 Uffin laatikkoon kippasin loput, ja nyt on taas kaapeissa tilaa.

Pakko vähän purnata ihmisten kirppiskäyttäytymistä. Melkoisia pikkupossuja on ollut viimeisten seitsemän päivän ajan liikkeellä. Ihmiset eivät kunnioita toisiaan pätkän vertaa. Kirppispöydät ovat aivan hujanhajan, vaikka kuinka nätistiä yritin joka päivä vaatepinot viikata, ja sisustustavarat järjestää. Joka päivä löysin omasta pöydästäni tavaroita, jotka eivät sinne kuulu. Saapaat oli potkittu ryttyyn pöydän alle.
Niin asiatonta. Jestas! Nyt ryhtiä ihmiset, ja miettikää hiukan omaakin napaa pidemmälle. Ei se vaikeaa ole, jos minäkin siihen pystyn.

Huomena lähdemme viettämään lauantai-iltaa Turkuun. Palaamme jo heti sunnuntaina. Nyt tarvitsisikin ryhtyä pakkauspuuhiin. Voi, toivon niin että aurinko jaksaisi vielä paistaa, ja pääsisimme nauttimaan kylmiä juomia Aurajoen rantaan!

Mitenkä sielä muut viettävät viikonloppua? Ei kai Milma-parka ole taas töissä?? 🙂

Ansku

Terassihommia

Aurinkoista torstai-päivää!
Aika on mennyt taas hujauksessa, minun osaltani lähinnä ulkohommissa. Terassin öljymistä, rikkaruohojen kitkemistä, ja Puksi-puiden istuttamista. Siitä on koostunut minun viime päiväni 🙂

Terassi alkaa näyttää pikkuhiljaa terassilta, vaikkakin pelkistetyltä sellaiselta. Avotakassa esiteltiin magee terassi, jollaiseen tuskin itse kykenen. Ainakaan tänä kesänä 😉 Ja toisaalta, vaikka upealta kaikki vihreät kuvassa näyttävätkin, en halua sitoa itseäni ihan noin runsaasti terassiin kiinni. Jos aurinko porottaa, tarvitsee olla kotona kastelemassa kukkia, muuten menee koko duuni hukkaan kun kukat kuolevat.

Vilautan teille terassistamme pian kuvan, mutta valmis se ei ihan vielä ole. Epäilen, että homma tosiaan jatkuu ensikesänä, ellei sitten se lottovoitto osu kohdalle.

Nyt töihin aamuvuoroon! Mukavaa päivää kaikille 🙂

Ansku

Ristiäispäivän asu

Pieni, suloinen kummityttömme sai nimen. Ja ihanan saikin! Murusesta tuli Hilla. Voi jesta kun söpö nimi.

Ristiäisiin pukeuduin melkein kokonaan valkoiseen, mutta maltoinpa maustaa kokonaisuutta kuitenkin yhdellä ajankohtaisella värilläkin. Et varmasti ikinä arvaa millä?

Mintunvihreällä, milläpä muullakaan? 😉 Syksyllä muodissa ovat niin erilaiset värit, että ei haittaa vaikka mintunvihreän ja muut karkkivärit kuluttaisikin nyt puhki.

Olin sylikummi, joten voitte vain kuvitella kuinka kuuma bleiserissäni tuli. Pieni nyytti on melkoinen lämpöpakkaus! Huh!

Jätimme lahjomatta pienokaista perinteisillä kummilahjoilla, ja annoime sen sijaan rahaa. Vanhempansa  avaavat sitten tilin, jonne jatkossa voimme laittaa ainakin osan lahjoista rahana. Isompana kummilapsemme voi hankkia jotain ihanaa. Vaikka mopokortin! Sillä pääsee pidemmälle kuin kummilusikalla 😉

Hiukan toki vaivasin päätäni miettimällä, onko moukkamaista antaa ristiäispäivänä lahjaksi rahaa. Keksin kuitenkin vain yhden syyn, miksi emme olisi voineet näin tehdä. Rahasta ei jää samanlaista muistoa kuin klassisesta kummilusikasta tai kastesormuksesta. Kuittasin tämän kuitenkin sillä, ettei meistä tarvitsekkaan jäädä muistoksi lusikkaa, joka luultavasti katoaa jossain vaiheessa. Aiomme kuulua tyttösen elämään niin, että hän muistaa meidät ilman kalliita(ja hiukan turhanpäiväisiäkin) tinattuja säästölippaitakin.

Mitä olet mieltä kastelahjasta? Voiko rahaa antaa, vai onko perinteisemmät lahjat tärkeitä? Minkälaisia lahjoja olet itse antanut?

Tässä vielä kuva päivänsankarista ylpeän kummitätinsä sylkyssä.

Seuraavaksi olisi tiedossa kirppiskamojen kokoon haalimista, ja hinnoittelua. Vein toissapäivänä lastin kirpputorille, mutta koska hinnoittelin kaiken niin alankanttiin kuin viitsin, voi olla että joudun pian itse maksamaan kirpputoripöydästä. 30€ on nimittäin aika paljon. Saan myydä melkoisen monta 50centin hintaista biletoppia ennekuin saan pöytävuokran kuitattua! Ei ihme että ihmiset pyytävät vanhoista koltuistaan kyseisessä paikssa niin hirveitä summia, ettei niitä viitsi ostaa.

Huomena on tiedossa iltavuoroa, ja tiistaina terassin öljyämistä jos ilmat sallii. Toissapäivänä hankasinkin sen puhtaaksi kaikesta siitepölystä ja muusta liasta. Nyt pitäisi päästä öljy-hommiin, ennen kuin se on pölyttynyt uudelleen!

Oikein mukavaa alkavaa viikkoa kaikille! Palaillaan kun kiireiltä ehditään 🙂

Ansku

Auringon värit

Jaha, me ei sitten voitettu kultaa tänä vuonna. Noo, toisaalta, mitä sitä murehtimaan. Kivan peli-iltapäivän saimme kuitenkin kokoon ystäväpariskunnan luona.

Aurinko pilkisteli mukavasti, ja fiilis oli valoisa muutenkin joten päälle eksyi aurinkoista keltaista ja oranssia. Rennot boyfriend-farkut oli ihan must tänään. Rentoilupäivä.

Pakkasin mukaan kurkkua, porkkanaa ja kukkakaalia, sekä dipit ja vähän sipsiä. Peli-siidereitä unohtamatta tietenkin! Herkuteltiin ja katsottiin peliä. Lopuksi kulautin kurkkuuni vielä pari lasia skumppaa, joten pikku hiprakassa tässä ihmettelen oloani nyt 🙂 Kaiffarit lähti 70-vuotis synttäreille, me tulimme kotiin grillaamaan.

Hyvä että tultiin. Huomena on nimittäin pienen kummilapsemme ristiäiset. On ihan kiva olla paikalla ilman kamalaa krapulaa.

Ollut tähän asti mukava rento viikonloppu, minullakin on vapaata ollut. Mikä onkaan parempaa? Ensiviikolla olisi jokunen työpäivä tehtävänä, ja sitten viikonloppua viettämään Turkuun! Toivottavasti arska hellii meitä 🙂

Kokki kolmonen sai kanat ja makkarat grillattua, joten eiiku syämään!

Kivaa lavvantai-iltaa!

Ansku

p.s: huomena ihan järjetön tsemppi päälle että päästään pronssiin kiinni!

Dream skirt

Eurokangas mainosti ihan näköistäni kangasta pari kuukautta sitten. Olin aika myyty. En kuitenkaan heti päässyt siihen käsiksi, mutta tiesin jo silloin, että siitä niiiiin tehdään minulle hame.

Sain vihdoin ostettua kankaan, ja ihana käsityötaitoinen äippäni suhautti siitä minulle kesämekon.

Siskontyttö yritti omia kangasta itselleen ompeluvaiheessa. Sori vaan, mutta jos kyseessä on Shoe loverin unelmakangas, niin ei käy 😀 Voisin muuten ehkä luvata että saat hamosen sitten kun en käytä sitä enään, mutta, luulen että menen hautaan hameeni kanssa.

Eilen vietettiin veljeni tyttöjen nimppareita, suloiset Emma ja Milla ❤ Pieni Milla halasi minua ovesta sisään päästyäni, ja voi että. Sydän läikehti hellyydestä. Se oli sellainen onnenhetki. Milla yritti tavata nimeäni, ja aika lähelle päästiin. Ansku voi ihan yhtä hyvin olla Takku. Oho, nyt vähän eksyttiin aiheesta. Pointti oli kai se, että hamonen pääsi neitsytmatkalleen eilen.

Pakko muuten kehaista, vaikka veljeni vaimo onkin melkoinen herkkuleipuri(tarjolla oli nytkin jumalaisia herkkuja valkosuklaa-mansikka-juustokakusta itsetehtyihin suklaapalleroihin), pystyin olemaan ottamatta pöydästä. Mieli toki teki, mutta se veto, se veto. Juhannukseen asti ilman herkkuja, tai maksan 50€. Ei siinä muuten mitään, mutta ystäväiseni ilmoitti tänään, että veto on peruttu. SIIS PERUTTU! Ja minä jäin aivan turhaan ilman Toscakakkua! Hemmetti… Naiset, sanon minä! Ei meistä ota selvää 😉

Palaan kuitenkin nyt vielä ulkoiseen olemukseeni, meikin muodossa. Koska uusi ihana unelmahameeni on klassinen kellohelma, vaati se ehdottomasti punaiset huulet parikseen.

Mitä sanot kokonaisuudesta?

Nyt koiran kanssa lenkille! Ciao! 🙂

Ansku

Aito vai kopio?

”Väärennös on yleensä hyötymistarkoituksessa tehty jäljitelmä, jonka tarkoitus on luoda valheellinen vaikutelma tuotteen alkuperästä tai sisällöstä. OECD arvioi kulutustavaroiden väärennösten ja tekijänoikeusrikkomusten rahalliseksi arvoksi maailmankaupassa 200 miljardia Yhdysvaltojen dollaria vuonna 2005. Summa on 2% kyseisen vuoden maailmankaupan arvosta.”

Näin valaisi meitä Wikipedia. Vuonna 2009, Raija Vahasalo muistutti meitä Tekniikkatalous.fi sivustolla, kuinka Euroopassa menetetään jopa 100 000 työpaikkaa lähinnä Aasialaisen kopioinnin vuoksi. Oma suhtautumiseni väärennettyihin käsilaukkuihin on tiukka. Sanon ei. Asiaan vaikuttaa vahvasti se, etten halua rahoittaa rikollista toimintaa, joka käyttää mahdollisesti lapsityövoimaa nyrkkipajoissaan. Ymmärrän toki kannan, jonka mukaan lapsien olisi parempi käydä töissä, kuin mahdollisesti myydä itseään kaduilla elannon toivossa. Lapset kuuluvat kouluun, eivät töihin. En halua olla esteenä ostamalla feikkilaukun ja näin mahdollistamalla osaltani työn jatkumisen. Tiedostan tietenkin myös sen, ettei kaikilla ole mahdollisuutta koulunkäyntiin, vaikka eivät töissä kävisikään. Kantani on kuitenkin sama. Jotkut asiat on ajateltava mustavalkoisesti, jos aikoo tehdä tietoisia valintoja.

Varmaksi ei ole vielä päästy sanomaan, rahoitetaanko väärennöksillä terrorismia. Jos siihen on pienikin mahdollisuus, en halua menettää yöuniani miettimällä olenko mahdollisesti rahoittanut jonkun hirmutekoja. Piratismiin yhdistetään myös prostituutio, mikä on suuri ongelma ja toisaalta vastoin ihmisyyttä. Vaikka ihmisistä osa myisikin itseään omasta vapaasta tahdosta, on paljon niitä jotka eivät pysty muuttamaan tilannettaan. En halua tukea näin kyseenalaista toimintaa.

Pidän väärennösten valmistamista, ostamista sekä myymistä rikollisena ja ajattelemattomana toimintana. Epäilen että useimmat feikkilaukkujan käyttäjät eivät ajattele asiaa loppuun asti. Yhtenä esimerkkinä mainitsen Johanna Tukiaisen, joka blogissaan kirjoittaa: ”Suurin osa käsilaukuistani, kengistäni jne. ovat täysin aitoa merkkitavaraa ja laadusta pitää tietysti aina maksaa. Mutta ei minua haittaa, jos jotkut laukut voivat olla feikkejäkin kun ne todellakin näyttävät ihan aidoilta. Ovat sen verran edullisia, että kestävät sitten sen ajan kuin kestävät…” Aiemmassa postauksessaan hän kirjoittaa: ”Mutta en näe siinä mitään pahaa, että joukossa voi olla myös pari feikkilaukkua, eroa ei näe sitten missään!”
Tällaista ajattelumallia pidän sinisilmäisenä.

Ellien keskustelussa törmäsin kysymykseen: ”Miten joitakuita voi h-sti ahistaa se, että teineillä tai vähemmän teineillä on näitä feikkilaukkuja? Itsellä( ja olen kaukana teinistä)ei ole feikkiä eikä aitoakaan(ja tuskin ostankaan)”.
Minä voin vastata kysymykseen: juuri noiden ylempänä luetelluiden asioiden vuoksi.

Tässä vielä mielipide Ellien keskustelupalstalta: ”Omistan itse monta Vuittonin feikkilaukkua, joita ostan aina lisää kun käyn Tukholmassa. Sielä on yks kauppa (löysin kerran sattumalta), jossa myydään kopioita vuittonin malleista. Mulla ei oo todellakaan varaa ostaa aitoa, mutta laukut on musta hienon näköisiä, jopa kopioina. Joten antaa palaa vaan, jos joku ei tykkää ei mahda mitään”.

Totta on että asialle ei oikein mahda mitään. Niin kauan kun on kysyntää, on myös tarjontaa. Tämä pätee moneen muuhunkin asiaan, mm. pentutehtailuun joka myös saa niskakarvani sojottamaan ärtymyksestä.

Joku haluaa varmasti nostaa esiin myös tosiasian, että lapsityövoimaa käytetään/on käytetty aitojenkin laukkujen valmistuksessa. Myös H&M:ää syytettiin lapsityövoiman käytöstä, mutta ongin taas Wikipediasta tiedon, jonka mukaan yhtiä on luonut Code of Conduct-säännöt. Tämä tarkoittaa että sääntöjen mukaan voimassa on lapsityövoimakielto, jota testataan pistokokein.

Oli miten oli. Kumpi sitten on pienempi paha? Ostaa laukku, jonka on mahdollisesti valmistanut lapsi, vai että ostaa laukun, jonka on valmistanut lapsi, ja lisäksi laukun ostamiseen liittyy paljon muutakin rikollista toimintaa. Esimerkiksi prostituutiota? Jokainen meistä valitsee itse oman eettisen kantansa.
Tärkeintä minusta on se, että asiat tiedostaa.

Sitten on tämä toinen näkökanta. Miksi sitten ylipäätään hankkia laukku, joka saattaa olla kyseenalainen? Haluan laatua, mutta lisäksi design-laukku edustaa minulle muodikkuutta. Suurta intohimoani. Trendikkäitä laadukkaita laukkuja valmistavat onnekseni muutkin kuin vain Mulberryt ja Miu Miut. Jos kuitenkin olisin varakkaampi, olallani keikkuisi useammin laadukkaasta pehmeästä nahasta valmistettu kaunis design-laukku, jonka jälleenmyynti arvo ei juurikaan tipahda, ja josta saisin sen saman mahtavan fiiliksen, kuin kauden trendikkäimmästä puserosta. Moninkertaisena. Voisin olla varma, ettei olkahihna mene poikki tai väri haalistu kolmannella käyttökerralla. Lapsenlapsenikin saisivat nauttia joskus muoti-mummon aarteista.

Mikä on sinun suhtautumisesi kopioihin, ja miksi?

Laadukasta loppuviikkoa! 🙂

Ansku

Kuvat Google.

Shoe lover vastaa. …ja kysyy.

Härkää sarvista. Minna sekä littleB pamauttivat pöytään liudan kysymyksiä. Toinen 10, toinen 11. Minä vastasin. Tässä ensin Minnan kysymyslitania:

1. Aina kysytään lemppariruokaa… Mutta mikä on sellainen ruoka tai aines, mikä saa sut heittämään laattaa pelkästä näkemisestä(vähän liioteltuna ehkä, mut anyway :D)?
-Olen vähän vanhanaikainen, enkä oikein diggaa nirsoilusta, mutta onhan se myönnettävä ettei kaikesta voi vaan pitää. Vuohenjuusto on inhokki. Yhh…

2. Kuka ihminen tietää sinusta kaikkein eniten(niitä salaisimpia asioita)?
-Minna-ystäväni. Oikein pelottaa miten paljon se nainen tietää 😉

3. Ketä julkkista muistutat muiden mielestä? Entä omasta mielestäsi?(Anteeks, kaks kyssää..:P)
– No en niin sitten ketään. Saa toki korjata, jos olet eri mieltä! 😀

4. Mikä on sun ultimate-must-matkakohde, josta uneksit yöt ja päivät?
– Ihan oikeasti haaveilen meidän alkuperäisestä häämatkasuunitelmasta, johon kuului kolmen kuukauden matkustelua Aasiassa ja Amerikan puolellakin. Se kuitenkin jää toteutumatta, mutta ei hätää. Uneksittavaa riittää. Häämatka 1:sen kohde on Bali, ja häämatka 2:sen kohde on vielä vähän auki 😉

5. Oletko saanut sakkoja jostakin? (Sori, etsin vertaistukea mun kaasujalalle… ja köh-köh… ehkä parkkeerauksillekin… :D)
– Joo, kerran pysäköintisakon kun myöhästyin VIISI minuutia. Ärsyttää vieläkin.

6. Mikä herättää vastakkaisessa sukupuolessa kaikkein eniten kiinnostusta, jos ulkonäkö jätetään pois kuvioista?
– Fiksuus ihan ehdottomasti. Inhoan juntteilua. Mutta en tarkoita fiksuudella mitään kirjaviisautta jne… Hyvänä kakkosena tulee huumorintaju. Se on ihan huipputärkeää myös.

7. Oletko joskus ollut vakavasti sairas?
– En.

8. Mitä syöt aamupalaksi? Rehellisesti! .)
– Rahkaa ja ananasta työaamuina, muuten ruisleivän juustolla, tomaatilla ja kalkkunalla. Vihreää teetä kuluu myös.

9. Oletko impulssiivinen, äkkipikainen tai tempperamenttinen?
– Ihan oikein kaikkia noita. Varmuuden vuoksi.

10. Miksi ja kenelle bloggaat?
– Eniten itselleni. Rakastan muotia ja kirjoittamista, näin saan yhdistää intohimoni. Ihan parasta on myös se, että joitakin kiinnostaa juttuni. Se saa minut kirjoittamaan tietenkin myös lukijoilleni. Kiitos että olette olemassa! Tuotte iloa joka päivääni.

littleB uteli seuraavanlaisia juttuja:

1. Mikä inspiroi sinua?
– Tosi monet asiat. Innostun äärimmäisen helposti! Mutta varmasti muoti on se, mikä inspiroi eniten.

2. Miten asut, ja miten haluaisit asua?
– Asun omakotitalossa, ja olen tyytyväinen. Jos kuitenkin saisin muuttaa jotakin, siirtäisin talomme lammen rantaan, eikä naapureita olisi näköetäisyydellä.

3. Oletko tyytyväinen työhösi?
– No en kyllä ole kauhean tyytyväinen. Raskas kolmivuorotyö vaatisi paremman palkan. Ja työolot. Työn sisältö sensijaan on antoisaa. Jos ei olisi rahasta kiinni, opiskelisin.

4. Mitä harrastat?
– Bloggailua, kuntosalitreenausta ja juoksua.

5. Mitä aamuihisi kuuluu ja paljonko aamutoimiisi menee aikaa?
– Aamuni ovat niin erilaisia, juurikin kolmivuorotyön vuoksi. Mutta jos menen aamuvuoroon, herään 5.25 ja juon kupillisen vihreää teetä. Puen. Laitan hiukset ponnarille, ripsarit silmiin, pesen hampaat, pissatan koiran, ja luen muutamat blogit. Lähden töihin. 55minuutia. Jos olen vapaalla tai menen iltavuoroon, herään yhdeksän pintaan ja lähden juoksemaan tai salille. Ja syön sitten aamupalan.

6. Missä olet hyvä?
– Olen hyvä tyttöystävä miehelleni.

7. Mikä on sun tämän kesän pakko saada-vaate?
– Taisi olla valkoinen bleiseri ja keltainen toppi. Hankin jo molemmat.

8. Lempi hahmosi telkkariohjelmassa?
– Pasilan Rauno Repomies. Ihan huikee hemmo!

9. Minkä luonteenpiirteen haluaisit muuttaa itsessäsi?
 – Ehkä äärimmäisen super-empaattisuuteni. On meinaan raskasta.

10. Tykkäätkö mökkeilystä?
 – Voisin mökkeillä kesät läpeensä.

11. Oletko loman tarpeessa?
– Aurinkoloman juu, muuten en ehkä niinkään. Juuri nyt 😉

Kiitos tytsyt mahtavista kysymyksistä!
Itse viskaan kyssärit menemään kahdelle vanhalle suosikilleni, MouMoulle ja Nelliinalle. No, ette te nyt niiin vanhoja ole, mutta bloginnepa onkin! Kovasti haluaisin myös tietää kuinka vastaisivat Emmi ja Lintu. Joten neidit ja rouvat, tässä minun kysymykseni:

1. Mitkä ovat neljä perusluonteenpiirrettäsi?
2. Mistä luonteenpiirteestäsi hyödyt eniten?
3. Jos saisit 50 000€, kuinka käyttäisit rahat?
4. Oletko enemmän pinnallinen vai syvällinen ihminen?
5. Oletko ekologinen?
6. Mitä olet mieltä eurosta?
7. Mitä ovat kolme pahettasi?
8. Entä kolme hyvettäsi?
9. Mikä olet ammatiltasi, tai tulet olemaan?
10. Paljonko keskimäärin käytät kuukaudessa rahaa vaatteisiin, asusteisiin, kenkiin ja kosmetiikkaan?

Siinäpä ne!

Kuvissa muuten on äitienpäiväasuni. Tahdoitte housut hameen sijaan, joten housut saitte. Tyytyväisiä?? 🙂

Puhtia viikkoonne, ja aurinkoa päiviinne! 🙂

Ansku