PT-koulun antia

Huh. Viikonlopun kurssipäivät on nyt selätetty ja edessä on uusi viikko. Vaikka koulupäivät onkin ihan älyttömän antoisia, on myönnettävä että on se vaan aika raskastakin. Lauantaina kotiin päästyäni olo oli kuin jyrän alle jääneenä. Päätä särki ja nukuin yön kuin tukki, mutta silti eilen aamulla oli tosi vaikea herätä. 

Kyllä se väsy onneksi päivän mittaan hellitti, ja nautin oppimisesta ihan entiseen tapaan. Perjantaina ja lauantaina painotus oli kuntosalilaitteissa, vapaissa painoissa, ja eilen käsiteltiin hapenkuljetuselimistön harjoittamisen eri menetelmiä. Testailtiin sykemittareiden avulla harjoittelun tehoalueiden määrittelyä sekä vaikutusia. Nyt on pää täynnä tietoa ja olo niin innokas, että pohdin voisinko jo laittaa oman yritysen pystyyn opiskelijahinnoin. Olisikos siellä asiakkaita?

Ulkona on ihan mahdottoman hieno ilma. Siemailen tässä juuri kirjoittamisen ohessa aamupalasmoothieta sekä vihreää teetä, ja pohdin ehtisinkö vielä käydä koirien kanssa lenkillä ennen kouluun lähtöä. 

Eilisen vauhtikestävyysharjoituksen mukaan kaipaisin enemmän peruskestävyystreeniä. Ne on juuri niitä vähän tylsiä, pitkiä tasavauhtisia lenkkejä. Eikä siinä, kyllä minä niitä tallaisin menemään, mutta koirien kanssa on hankalaa pitää syketaso oikealla tasolla. Nuo kun tahtovat tietenkin välillä pysähtyä tarpeilleen. No, katsotaan mitä saadaan aikaan. 

Ihanaa ja aurinkoista päivää!

Onnellinen virne – kuulumisia

Hei, sinä ihana siellä ruudun takana! Toivottavasti viikonloppusi alkoi hyvin ja saat tehdä jotain kivaa. Minun osaltani viikonvaihde on melko kiireinen. Mutta silti tosi kiva. Vietän sen pääosin Lahdessa – vaikka käyn kyllä välillä nukkumassa kotona. 

Fiilis on kuvan mukainen. Hymyilyttää, myhäilyttää ja tuntuu kuin liitelisin vähän maanpinnan yläpuolellakin. 

Kotiuduin juuri viimeisimmältä personal trainer-kurssipäivältä. Huikea päivä! On upeaa tajuta olevansa oikeassa paikassa ja pyrkimässä kohti jotain, joka tuntuu ihan omalta jutulta. Kyllähän se väkisinkin pistää suupielet nykimään. Onneksi oppiminen paikanpäällä koulussa jatkuu taas huomenna, ja vielä sunnuntainakin. Maanantaillekin on tosin mukavaa luvassa. Silloin vaihdan lennosta toiseen aiheeseen, toiseen kaupunkiin. 

Kuva: Anna-Maria/Secret Wardrobe

Mä olen just nyt ihan tosi onnellinen. Toivon kovasti että säkin olet. Jos et, voisiko sille asialle tehdä jotain?

Huippua viikonloppua!

Laatutrikoot treeniin

Hankin ensimmäiset laadukkaat treenitrikooni muutama vuosi sitten. Kyseiset byysat ovat edelleen kovassa käytössä. Sehän kielii mistäpä muustakaan, kuin hyvästä laadusta. Hyvät trikoot ovat napakat. Niistä ei näy läpi tiukimmassakaan mavessa saati uttanasanassa, eikä niihin muodostu polvipusseja. Kangas pysyy nypyttömänä. 

Koska olen niin niuho housujen laadusta, olen pitäytynyt lähinnä kahdessa hyväksi todetussa merkissä. Adidas ja Nike eivät ole pettäneet. Viime aikoina mm. Casall sekä Biancaneva ovat kuitenkin alkaneet kiinnostaa.

Toppi Gina Tricot, trikoot Casall, kengät Asics

Tilasin Sportamoresta pari viikkoa sitten ensimmäiset Casallini. Nettisivut olivat helppokäyttöiset, ja koko tilaustapahtuma taisi kestää valehtelematta minuutin, mutta harmikseni trikoot eivät vastanneet sitä laatua jota odotin. Ne sujahtivat jalkaan mukavasti ja matsku oli ihanan oloista. Pehmeää. Mutta. Myöhemmin maastavetoa treenatessani Jani kuiskasi, että pyllistellessäni kankaasta näkyy läpi. Great. Casall ei siis vakuuttanut, mutta kertokaahan te, joilla on enemmän merkistä kokemusta, heitänkö kirveen kaivoon merkin suhteen vai onnistuinko vain valitsemaan väärän mallin?

Koska Nike, sekä varsinkin Adidas on tehnyt meikäläiseen lähtemättömän vaikutuksen, uskallan suositella niitä teillekin. Tässä muutamia minua ihastuttaneita housuja vinkiksi, jos satut etsimään uusia treenihousuja. 

1 täältä. 2 täältä. 3 täältä. 4 täältä. 5 täältä. 6 täältä. 7 täältä. 

Löytyykö sieltä ruudun takaa joku, joka olisi testannut Biancaneven trikoita? Haaveilen allaolevista, mutta kannattaako satsata?

Pitsikuvioiset löydät täältä, ja kukalliset täältä.

Iloa treeneihin!

Postaus sisältää mainoslinkkejä

Sano kyllä elämälle

Kun sanot useammin kyllä, koet enemmän ja naurat enemmän. 

Niin kuin minä ja mieheni viime viikonloppuna. Hulluteltiin mäessä veljentytön kanssa, ja naurettiin posket kipeiksi. Olen niin iloinen siitä, että olen tietoisesti päättänyt panostaa positiivisuuteen sekä avoimuuteen. Siihen, että sanon vähän useammin kyllä.

Tuona lauantaina suunitelma oli valmis. Aamupala pitkän kaavan mukaan. Sitten salille. Mutta niin vain menikin suunnitelma uusiksi, kun äiti soitti ja ehdotti hakemaan hänen luonaan yökyläilleen veljentytön pulkkamäkeen. Tai no, ei meillä pulkkaa ollut. Mutta pahvilaatikko, jumppa-alusta, frisbee sekä muutama jätesäkki oli. Laskemiseen näistä paras oli ehdottomasti jumppamaton sekä jätesäkin yhdistelmä. Sillä pääsi kolme henkeä samaan aikaan, ja vauhti oli päätähuimaava. 

Aika monet meistä reagoivat ensimmäisenä kaikenlaisiin ehdotuksiin kielteisesti. Ensin sanotaan – ihan jo varmuuden vuoksi – ei, ja sitten vasta mietitään mikä se ehdotus lopulta  olikaan. Kuulostaako tutulta?

– Lähdetäänkö talvilomalle johonkin kauas?

– Ei meillä ole rahaa.

– Mennäänkö lasilliselle tai leffaan illalla?

– En taida jaksaa.

– Oisko kiva mennä yöuinnille?

– Njää…

Nyt ihmiset, haastan teidät sanomaan vähän useammin kyllä. Oletko mukana? Tähän kysymykseen on vain yksi oikea vastaus. 

Hauskoja talvipäiviä!

Kaikelle on aikansa ja paikkansa

Tajusin sen taas hiukan konkreettisemmin nyt, kun olen pyrkinyt tekemään joogasta kiinteän osan elämääni. 

Tutustuin joogan saloihin ensimmäisen kerran vuosia sitten, kun siskon kanssa harjoitettiin sitä kerran viikossa kansalaisopiston tunnilla. Se oli ihan ok, mutta aivan liian tylsää silloisen kaksikymppisen sielunelämälle. Hengitellä nyt vaan, ja olla pitkän aikaa samassa, vähän kummallisessa asennossa. Oikeasti olisin tarvinnut juuri sitä rauhoittamaan myllertävää mieltäni, mutta sen aika ei ollut silloin.

Kun olin menossa naimisiin, yritin taas tuoda joogaa elämääni. Käytiin yhdessä Janin kanssa tunneilla. Alku menikin hyvin, mutta lopulta tajusin ettei minun luonteelleni eikä silloiselle työtilanteellekaan (epäsäännöllinen kolmivuorotyö) sovi harrastus, joka on aina tiettyyn aikaan viikossa. Sitovuus sai mielenkiinnon laimenemaan.

Satunnaiset joogatunnit ulkomailla – niin Balilla kuin Panamassakin – ovat olleet parhaita kokemuksia. Sekä se tunti, kun opettaja tuli meille kotiin (se oli synttärilahja Janille) ja opetti etuvalojen merkityksen. Enkä tarkoita tällä nyt mitään tissijuttuja hei. Viime vuoden lopulla personal trainer Sirja suositteli joogaa, ja minä nappasin syötin kiinni. Tällä kertaa aika oli juuri oikea.

Siitä lähtien olen joogannut sekä meditoinut säännöllisen epäsäännöllisesti. Ja rakastan sitä!

Kaipaan vielä ohjausta asanoissa. Siksi hyvä tapa harjoitella joogaa on käydä joko ohjatuilla tunneilla, tai tuoda ohjaaja kotiin netin välityksellä.

Kiireisinä aamuina youtuben 5 minuutin ohjelma on toiminut, kun taas rauhallisempina hetkinä olen valinnut pidemmän version. Pieni meditaatiohetki vielä perään, ja on kuulkaa lähtenyt päivä aika mukavasti käyntiin.  Itseasiassa nuo päivät ovat olleet poikkeuksetta onnellisia.

Viimeisin nettijoogapalvelututtavuus on Yoogaian. Nappasin sieltä viikon ilmaisen tutustumisjakson ja päätän sitten jatkanko ja maksanko harjoituksista. Alku vaikuttaa hyvältä.

Toinen kiva joogatapa – voisin siis kuvitella näin, en ole vielä testannut – on yhdistää se aamiaistreffeihin ystävän kanssa!

Hämeenlinnalainen Slow Mondo järjestää ohjattuja joogatunteja keskiviikkoaamuisin, ja mikä parasta, sen jälkeen tarjoillaan gluteeniton/maidoton aamiainen. Aion testata tätä ensimmäisen kerran nyt tulevana keskiviikkona. Odotukset ovat korkealla. 

Mikäli sinua kiinnostaa, pääset tästä (klik) linkistä Slow Mondon Facebook-sivuille. Siellä on lisätietoa.

Ihanaa uutta viikkoa ihmiset!

Hyvinvointi-inspiraatio: Iina Moukola

Hyvinvointi-inspiraatiosarja jatkuu taas! Oletteko valmiit innostumaan? Tällä kertaa pääsemme seuraamaan mitä mieltä kovan luokan bloggaaja, äiti, kotijoogaaja sekä juuri vastikään liikunnan ilon löytänyt Iina Moukola on hyvinvointiasioista.

Minä kysyin ihanalta Iinalta 12 kysymystä, ja hän vastasi.

1 Mitä hyvinvointi sinulle merkitsee ja miksi haluat pitää itsestäsi huolta?

Hyvinvointi on tärkeää, sillä kun voin hyvin, pystyn antamaan itsestäni enemmän rakkailleni enkä ole pahalla tuulella ja ns. räjähdysherkkä.

2 Miten liikut, ja kuinka usein?

Nykyään todella harvoin. Panostan enemmänkin päivittäiseen hyötyliikuntaan enkä ole taas vähään aikaan esimerkiksi käynyt salilla tai edes juoksulenkillä, vaikka rakastan lenkkeillä yksin. Sehän se ongelma vaan onkin, kun olen harvoin yksin. Toim. huom: Iina itseasiassa aktivoi vähän aikaa sitten taas kuntosalikorttinsa. Jee!

3 Miten sovitat yhteen liikunnan ja perhe-elämän?

Huonosti, valitettavasti. Kävelen rattaiden kanssa ja juoksen pojan perässä puistossa, mutta siihen se usein jääkin. Välillä, kun äitini tai mieheni äiti tulee kylään, pyydän saada käydä yksin lenkillä ja siitä tulee kyllä mieletön olo.

4 Minkälainen on suhteesi kehonhuoltoon?

Tahtoisin panostaa siihen enemmän, sillä kun rakastaa kehoaan, elämä hymyilee ja tuntuu kevyemmältä. Olisi monta lihasjumia avattavana, kun vaan ottaisin aikaa tälle projektille.

5 Minkälaisia tavoitteita sinulla on hyvinvoinnin saralla?

Tahtoisin taas löytää elämäni muutakin liikuntaa kuin vaunulenkit ja satunnaisen kotijoogan. Pieni lapsi vaan vähän hankaloittaa oman liikunta-ajan löytämistä.

6 Mistä ruoka-aineesta tai ruuasta et haluaisi luopua? Miksi?

Nyt moni huokaisee syvään pettyneenä, sillä vastaukseni on maito. Rakastan kylmää maitoa varsinkin suklaan ja korvapuustien kyytipoikana. Ja tietysti maitokahvissa!

7 Vältteletkö jotain ruokavaliossasi? Miksi?

En oikeastaan. Tiedän, että voisin syödä esimerkiksi vähemmän leipää, mutta en välttele sitä.

8 Suositko superfoodeja tai ravintolisiä?

Todella vähän! Biotiinia olen syönyt nyt synnytyksen jälkeen, jotta hiukset kasvaisivat takaisin paksuiksi ja elinvoimaisiksi. Muuten en oikein tykkää nappailla mitään valmisteita. Superfoodeihin en niin sanotusti usko, luotan enemmän ravintorikkaaseen ruokaan kuten marjoihin, vihanneksiin ja muuhun lähellä kasvavaan. Ajatus siitä, että pitäisi syödä maapallon toiselta puolelta raahattuja marjoja ja muita voidakseen hyvin, on jotenkin tarpeeton.

9 Miten rentoudut?

Nykyään aika on kortilla, joten otan vaahtokylpyjä iltaisin, kun mieheni palaa töistä, ja luen pienen pätkän kirjaa samalla. Tämä lyhyt oma hetki antaa voimaa jaksaa raskasta lapsiperheen arkea. Kylpyajan voisi tietysti käyttää siihen lenkkeilyyn, mutta Suomi on nykyään niin levoton, että ihan rehellisesti sanoen pelottaa liikkua yksin ulkona myöhään illalla kaikenlaisten partioiden takia.

10 Mikä on paheesi?

Kaikki suolainen herkku. Rakastan suolaa ja sitten ollaankin turvoksissa kuin pallokalat, kun tulee herkuteltua liikaa. Tämä kolmikymppisen aineenvaihdunta ei ole enää niin hyvä, että turvotus katoaisi nopeasti ja helpolla kuten kymmenen vuotta sitten tapahtui.

11 Mitä aiheeseen liittyvää haluaisit sanoa teini-ikäiselle Iinalle?

Se, mitä teet, on jo tarpeeksi. Usko pois!

12 Vielä lopuksi hyvinvointiterveiset lukijoille?

Jos ruudun takana on muita sohvaperunoita, joita liikkuminen ei aina nappaa, avain onneen löytyy, kun oma laji löytyy. Rohkeasti kaverin kanssa kokeilemaan uusia lajeja, kunnes tärppää! 🙂

Iina kirjoittaa kahta blogia. Toisessa seurataan jo kahdeksatta vuotta sensuroimattomasti bloggaajan arkea, ja toinen, perheblogi, kuvaa nimensä mukaisesti ja elämänmakuisesti kommelluksia taaperon kanssa. Tästä pääset lifestylelogiin (klik), ja tästä linkistä perheblogiin.

Ihanaa sunnuntain jatkoa!

P.s: Lue myös Steffin, Saran, Martinan, Tarun, Noran, Monan, Nannan, Karitan, Vilman, Tuijan, Petrin, Kaisan, Marian, Jarin, Sadun, Ainon, Brädin, Jukan sekä Maijun mietteitä aikaisemmista hyvinvointi-inspiraatiopostauksista! Klikkaa nimen kohdalta.

Armeijanvihreää asussa

Hupsista! Kameran muistikortille oli jäänyt asukuvia ajalta ennen Panaman reissua. Silloin teki mieli pukeutua armeijan vihreään ja piikkikorkoihin. Minimekkoon sekä palmikkoneuleeseen. 

Muistan tuosta päivästä sen, että nenäni taisi paleltua noin kolme minuuttia sen jälkeen, kun olin astunut autosta ulos. Ei oikeastaan harmita että paukkupakkaset ovat tältä erää ohi. Niiden aikana oli ongelmia niin auton, kuin talonkin kanssa. 

Vaikka erimielisyydet talon kanssa on selvitty, eikä me oikeastaan edes haluta muuttaa mihinkään, kurkisteltiin kuitenkin miehen kanssa illalla minkälaisia taloja Helsingin Huvilakadulla olisi myynnissä. Sellaisia vaatimattomiahan ne olivat, kattoikkunallisia ullakkokämppiä ja muita. Voitte varmaan kuvitella. 

Aina välillä sitä kuitenkin tulee haaveilleeksi asumisesta Helsingissä. Ei loppujen lopuksi vakavasti, mutta jos Lottovoitto osuisi kohdalle, saattaisin sijoittaa pieneen kakkosasuntoon. 

Poikkesin eilen ystävän uudessa kodissa. Ihailin siellä kestohaavettani leveää ikkunalautaa ja lautalattiaa. Ehkä siksi soin taas muutaman ajatuksenkin asumiselle pääkaupungissamme. 

Olen kyllä tosi onnellinen täälläkin. Pienessä kylässä ja somassa keltaisessa talossani.

Virkistävä aamun aloitus

Huomenta ystävät! Maistuisiko virkistävä smoothie? Mintusta, luomusitruunasta, avokadosta ja banaanista saat ihanan pehmeän, sopivan makean ja ahh niin herkullisen smoothien. Avokadon hyvät rasvat hellivät talvikuivaa ihoa sisältäpäin, ja sitruuna yhdessä mintun kanssa buustaa päiväsi käyntiin. Suosittelen testaamaan! 

Laita blenderiin vettä (tai jotain muuta haluamaasi nestettä. En kuitenkaan suosittele lehmänmaitoa). 

Lisää nippu tuoretta minttua, yksi avokado ja banaani, sekä luomusitruunasta neljäsosa kuorineen. Minä sujautin viime hetkillä vielä lehtikaalin lehtiäkin tuomaan kalsiumia sekä vitamiineja smoothieeni. 

Surauttele ainekset sekaisin ja nauti lempeän vaaleanvihreä juoma jäiden kanssa aamupalaksi. 

Ihanaa päivää! Minä lähden kaupungille asioille ja treffaan myös ystävän, ehkä jopa kaksi. Illalla voisikin mennä nostelemaan vähän puntteja.

Makuuhuoneen ihanin materiaali ja värit

Kauas ovat jääneet ne ajat, jolloin ihaninta oli pujahtaa räiskyvän värikkäiden petivaatteiden väliin. Siitä ajasta tosin edelleen muistuttavat liinavaatekaapissa majaileva fuksian pinkki lakana, sekä frendinsä pussilakanat, joita koristaa sähäkkä pantterikuvio – pinkein yksitysikohdin tietty.

Nyt himoitsen makuuhuoneeseeni seesteisyyttä, harmoniaa ja mielellään kauniita luonnonmateriaaleja. Ensimmäisen pellavaisen lakanani tilasin jokin aika sitten *Ellokselta. Ihastuin todenteolla. Pellava ja kauniit luonnonvärit, kuten harmaa, beige sekä ruskea käyvät mukavasti yhteen Sri Lankasta tuodun seinävaatteen ja maailman kauneimman lampun kanssa. 

Mikä on sinun makuuhuoneessasi se punainen lanka ja kantava teema? 

Mikäli sinua kiinnostaa esimerkiksi pellavaiset vuodevaatteet, tarjolla olisi alennuskoodi, jolla saat Ellokselta 30% alennusta normaalihintaisista tuotteista 30.6 asti. Koodi: 335403. Tästä *linkistä (klik) pääset Elloksen nettisivustolle.

Aurinkoista päivää ja lämpimiä halauksia!

*Mainoslinkki

Harmaata ja valkoista

Ahh, tätä ihanaa intohimon tunnetta. Ei ole montaakaan niin hienoa juttua kuin se, kun pääsee oppimaan asioita rakastamansa teeman ympäriltä. Silloin ajantaju katoaa ja flow vie mennessään. 

Nyt takana on PT-koulun toinen viikonloppu. Tahti oli tiivis, niinkin tiivis, etten avannutkaan läppäriä viikonlopun aikana. Tosin, vietin Lahdessa lauantain ja sunnuntain välisen yönkin, eikä kone lähtenyt lainkaan mukaan. Halusin keskittyä olennaiseen. Kouluun sekä sukulaisiin joiden vuodesohvan valloitimme.

Meillä on ihan huippuryhmä. Pieni mutta innokas, ja kaikilla mukavasti liikuntataustaa. Motivaatiota löytyy kuin pienestä kylästä. En oikeastaan edes malttaisi odottaa seuraavia koulupäiviä! Pää on välillä hiukan sekaisin tästä kaikesta. Pelkään, että vielä joskus hyppään vahingossa Lahden junaan, vaikka Pasilan juna veisi oikeaan paikkaan, ja päinvastoin. No, sellaista se on kun opintoja on kahdessa eri kaupungissa. 

Opiskelujen lisäksi voisin intoilla vähän myös kuvissa näkyvästä takista. Se on nimittäin aika ihana. Rakastan sen vaalean harmaata sävyä. Koska miellän helmikuun jo kevättä enteileväksi kuukaudeksi, kaivoin valkoiset housut esiin. Minusta valkoinen ja vaaleanharmaa sopivat täydellisesti yhteen. 

Kunpa pian tarkenisi paljastaa nilkat!

Takki Cubus, housut KappAhl, Pusero *Vila, Laukku Marc by Marc Jacobs

Tänään aion tehdä mukavan treenin kuntosalilla ja illalla juhlin yksivuotiasta. Mitäs sinä aiot? 

Mukavaa päivää!

*Saatu