Kuvaruudulla surullinen naisen ääni kertoo, kuinka hän sai vain jotain jumppaohjeita, vaikka hän kaipasi kipulääkkeitä. Lääkkeitä hän on nyt saanut, mutta ei tarpeeksi. Jumppaliikeitä hän ei tee. Elämä on vaivojen vuoksi synkkää. Ei tee mieli lähteä edes ihmisten ilmoille, dokumentista käy ilmi.
Potilas valittelee jäykistyneitä olkaniveliä sekä pää- ja selkäkipuja. Kysyn, onko hän käynyt lääkärissä tai fysioterapeutilla. On kuulemma, mutta ohjeeksi tuli vain liikuntaohjeita. Ei hän sellaisiin ala, kun kipulääkettä ja relaksanttia tässä tarvittaisiin.
Junassa istuu kaksi miestä. Toinen heistä on ärtynyt kaverilleen, koska hän jäi tälle muka velkaa, vaikka jakoi reseptilääkkeensä täsmällisesti tasan. Sietäisi saada oikean koukun vatsaansa, kuulemma.
Ylläolevat esimerkit ovat ihan tavallisia, yleisiä tarinoita. Törmään vastaaviin surullisen usein.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea arvioi tulehduskipulääkkeiden aiheuttavan vuosittain noin 200–300 kuolemaa ja runsaasti turhia vaivoja. Suomalaiset käyttävät itsehoidon kipulääkkeitä vastoin suosituksia: liki joka kymmenes suomalaisista aikuisista käyttää niitä päivittäin, ja 14 prosenttia useana päivänä viikossa. Noin viisi prosenttia käyttää niitä yhtä aikaa reseptillä saatavien kipulääkkeiden kanssa.
Olen hoitanut menestyksekäästi omia selkäongelmiani liikunnan avulla. Ongelma ei ole poistunut täysin, mutta ilman liikuntaa en tekisi enään päiväkään fyysisesti raskasta hoitotyötä (vielä kun saisin viime kesänä loukkaamani lonkan lopullisesti kuntoon).
Fysioterapiaketju Auronin toimitusjohtaja Panu Kuusiston mukaan Fysioterapialla voidaan parantaa säryn aiheuttaja ja päästä ulos lääkekierteestä.
– Särkylääkkeiden ideana ei ole parantaa ketään. Niillä hoidetaan vain oireita. Fysioterapiajakson avulla tullaan pysyvästi kuntoon, kiteyttää Kuusisto.
Kuva: Pixbay
Tässä on kuitenkin yksi mutta. Monet ihmiset uskovat vain lääkkeen parantavaan voimaan, eivätkä tee itse aktiivisesti asian eteen paljonkaan. Omatoiminen harjoittelu on kuitenkin tärkeässä osassa, muuten hyöty jää ohimeneväksi.
HAE MUKAAN TESTIRYHMÄÄN JA PÄÄSTÄ SÄRYISTÄ IRTI
Mutta nyt hyviin uutisiin! Fysioterapiaketju Auron etsii 100 vapaaehtoista särkylääkkeiden käyttäjää maksuttomaan ihmiskokeeseen. Tavoitteena on, että osallistujat pääsevät turhista särkylääkkeistään eroon pysyvästi.
Mukaan pääsee sata vapaaehtoista, jotka osallistuvat maksutta fysioterapiaan ja jatkoharjoituksiin.
– Tavoitteena on, että kokeeseen osallistujat voivat heittää särkylääkkeet pöytälaatikkoon, ja sitä seuraava verkossa ohjattu harjoittelu varmistaa, että pillerit jäävät sinne pysyvästi, Kuusisto sanoo.
Haku ihmiskokeeseen tapahtuu Auron nettisivuilla (klik). Hakuaika on 1.10-30.11.20016. Mukaan mahtuu 100 henkilöä. Koe alkaa 1.1.2017.
Toivottavasti tuosta ryhmästä olisi apua ihmisille! Meillä ei särkylääkkeitä syödä ellei ole aivan pakko, pienet kolotukset ja muut voivat mennä ohi ihan (päivä)unilla tai liikunnalla , riippuen kivun lähteestä. 🙂
TykkääTykkää
Mielenkiintoista! Ihmiset toivovat usein kaikkiin ongelmiin jotain helppoa ratkaisua – sitä että kipu lähtee lääkkeellä ja itse ei tarvitse tehdä mitään. Onhan se helpompi nielaista tabletti, kun oikeasti liikkua ja noudattaa jumppaohjeita. Muutenkin olen huomannut, että usein ihmiset toivovat lähes joka ongelmaan jotain ”ihmelääkettä”, joka parantaa kaiken (mieluiten nopeasti). Esimerkiksi diabetes (tyypin 2) hoituisi usein oikeilla elämäntavoilla, mutta silti ei jakseta/pystytä näkemään sitä vaivaa, vaan käytetään ennemmin lääkkeitä. Onhan lääkkeistä tietenkin hyötyäkin, mutta liian helposti jätetään ne muut vaihtoehdot huomioimatta. Usein lääkkeeksi voisi riittää oikeanlainen ravinto ja oikeanlainen liikunta.
TykkääTykkää
Sama juttu. Ihan herkästi ei tule enään lääkkeitä napsittua. Aiemmin olin aivan turhan lääkemyönteinen, mut toisaalta, se tuli jo koulutuksen myötäkin.
TykkääTykkää
Tämä dm2 on kyl toinen, sydäntä lähellä oleva asia. Ja verenpaine myös. Ja oikeastaan kaikki elintapasairaudet ja oireet 😀 Mun tavoite valmennustyössäkin on, et ihmiset saisivat itsensä siihen kuntoon, ettei raha valu lääketehtaiden kouriin vaan ennemmin vaikka lehtikaalin lähituottajille.
TykkääTykkää