Kaksi asiaa

Kaksi ihanaa – vaikkakin kovin erilaista – asiaa ovat ilahduttaneet viime päiviäni. Toinen on niinkin jännä juttu, kuin ihkauusi elämä. Toinen on mukavasti kuin vastakohta, siis täysin pinnallinen, mutta sitäkin kaivatumpi. Niin. Minä tosiaan laitan samaan kuvaan pienen, viikon vanhan veljenpoikani sekä uudet kengät. Mutta kun ne nyt vain ovat mukavimmat asiat viime päiviltä. Pakko tietenkin mainita myös uusi blogin nimi sekä parempi verkko-osoite. Ne ovat oikein mukavia asioita myös. Hiukan on vielä viilaamista, mutta aika monen tunnin työn jälkeen taidan pitää aiheesta pienen breikin. Tiedättekö, minun aamupäiväni meni CNAME:ja sekä tietueita ihmetellessä. Aivan hepreaa meikäläiselle… Huh.

Sen sijaan kenkien päälle ymmärrän kyllä. Ja jonkin verran myös vauvojen. Tiedän esimerkiksi, että pikkuinen veljenpoikani on äärettömän söpö tapaus. Ja pieni! En muistanutkaan kuinka pikkupikkupikkuriikkisiä näin uudet vauvat ovatkaan.

Kenkien, vauvojen ja verkko-osoitteiden lisäksi elämääni on kuulunut töitä, koirien kanssa lenkkeilyä ja kuntosalitreeniä. Seuraavaksi on aika opiskelun, kun työputki on nyt selätetty. Oikeasti tämä päivä oli varattu yrittäjyyden kurssille, mutta nämä tietotekniset toimet veivät puhdin. En enään jaksa tänään. Huomenna poikkean Helsingissä tapaamassa erästä ihanaa blondia, mutta perjantain, sen lupaan pyhittää opiskelulle.

Oletko muuten jo osallistunut arvontaan, jossa palkintona on luomulaatuista luksuskosmetiikkaa Pariisista? Osallistumisaikaa on huomiseen aamuun. Ilahtuisin kovasti rakentavasta palautteesta, ruusuista, risuista tai vaikka kehittämisehdotuksista. Tästä arvontaan, klik!

Tälle illalle on tiedossa vielä koiralenkki ja kaupassakäynti. Ahh arjen ihanuutta.
Mukavaa iltaa kaikille!

Ansku

Kevään asustemuoti

Aurinko on ilahduttanut monena päivänä. Vaikka onkin vasta helmikuu, se sai haaveilemaan keväästä. Paljastuvasta asfaltista ja näin ollen myös keveämmistä kengistä. Ehkä vähän laukuistakin.

Tulevana keväänä on mistä valita. Löytyy keveitä espadrilloja, kauniita korkkareita, suloisia balleriinoja, jykeviä tolppakorkoja – ja lenkkarit, ne ovat ajankohtaiset edelleen. Kädessä kannettava ladylaukku on ajankohtaisin malli, mutta pussukoiden ja olkalaukkujen ystävillekin löytyy omansa. Varsinkin satulalaukkumalli on raikas ja kiinnostava.

Hippihenkisyys on pyrkinyt esiin jo muutaman vuoden ajan, ja raidat sekä navy kuosit kuuluvat kevääseen kuin maito kahviin. Boheemius kurottaa tällä kertaa korkeammalle. Hanki mokkakengät tai laukku, ja olet hetkessä muodin huipulla.

Väreistä suloiset puuteriset, valkoinen ja räiskyvän kirkkaat, puhtaat sävyt ovat ajankohtaisimmat – eikä konjakin ruskeallakaan voi mennä pieleen. Romantiikasta haaveilevan on mukava sujauttaa jalkaansa haalean vaaleanpunaiset avokkaat ja valita kukkakuosinen kassi, kun taas päivänä jolloin kaipaa energiaa asusteista, voi käyttöön ottaa kirkkaan keltaisen, sinisen, tai vai vaikka punaisen olkalaukun.

Aurinko- ja silmälasirintamalla naiselliset 60-luvun sihteerikköpokat, Harry Potterista tutut pyöreät, sekä vähän suuremmat, 70-luvun vivahteella maustetut mallit ovat ne, joita kannattaa tähyillä. Nenänvarrelleen voi asettaa vaikka farkkukankaalla päällystetyt, tai sitten söpöt pastellinväriset arskat.

Korumuoti kääntyy retroilun puolelle. Suuret statement-korut saavat kilpailijakseen näyttäviä ja värikkäitä muovihelyjä, tai sitten kaulaansa voi pujottaa hippihenkisen riipuksen, ja koristaa ranteensa boheemeilla kolikkokorulla.

Oma pääni kääntyy hippihenkisten korujen kohdalla, ja toisaalta uutta laukkuakin tekisi mieli. En vain pysty päättämään pidänkö enemmän puhtaan valkoisesta, vai hiiren harmaasta. Aurinkolaseista kissamaiset sihteerikkölasit kolahtavat eniten. Kenkäkaupoissa mitä luultavimmin astelisin tolppakorkoisten kenkien äärelle. Ne kun sopisivat niin hyvin liehuvahelmaisten farkkujeni pariksi.

Onko kevätmuoti jo teillä muilla mielessä?

Ansku

Pörröinen takki

Siitä huolimatta, että herätyskello pirahti soimaan jo ennen aamuviittä, ja väsytti ihan pirusti, on tänään ollut hyvä päivä. Ja tiedättekö mitä? Ei tähän päivään ole kuulunut mitään tavallista työpäivää kummempaa. Mutta se työpäivä, se oli kuulkaas hyvä. Tuntuu äärimmäisen mukavalta taas tehdä hoitotyötä, kun se ei ole enään pakkopullaa. Kun koko ajan ei kiristä stressi ja väsymys. Puolikkaan työajan tekeminen oli ehdottomasti oikea ratkaisu, siitä huolimatta, että tulot pienenivät jo ennestään minimaalisen pienestä palkasta reilusti. Nyt, kun olen levännyt, jaksan antaa itseni työpaikalle koko duunipäivän ajaksi. Sekä tietenkin potilaille, heille jotka sekä tarvitsevat, että ansaitsevat työpanokseni. 

Taputtelen itseäni täällä juuri olkapäälle, ja kiitän hyvästä päätöksestä. Olen tällä hetkellä ihan tyytyväinen. Ja itseasiassa, siitä tulikin mieleeni, että nyt olisi syytä tarttua opuksiin, jotka käsittelevät viestintää. Tehtävät kun eivät tee itse itseään. Ehkä keitän kupillisen teetä, otan mukavan asennon sohvalle, ja syvennyn kirjoihin.

Katselkaa te vaikka sillä aikaa näitä kuvia, jotka otettiin viime viikonloppuna. Silloin vietin hyvin rentoa päivää. Kävin mieheni kanssa terassikahvilla nautiskelemssa ihanasta säästä. 

Illan jatkoja, hyvää yötä ja oikein mukavaa loppuviikkoa!

Ansku

Mustat saappaat

Eilen maistui skumppa suussa, sekä ilmavat homejuustotuulihatut. Hymyilin paljon, siitäkin huolimatta, että oikean jalan isovarpaani on nyt tuuskannuuskana liian ahtaasta saappaasta johtuen. Onpa muuten erikoisen hassu sana. Tuusan nuuska. Kuka on Tuusa, ja miten hänen nuuskansa tähän liittyy?

Nuuskaa varpaissa tai ei(mieluummin ei), vietin eilen jokatapauksessa hirvittävän hauskan päivän Helsingissä. Ohjelmassa oli Zalandon tilaisuus, josta kerron vähän myöhemmin, kunhan saan käsiini sielä räpsäistyt kuvat. 

Maitojuna puksutteli Helsingin asemelle iltapäivällä. Sielä tapasin myös aina niin aurinkoisen – ja herranjesta miten tyylikkään – Anna-Marian. Aikaa asukuville oli riittämiin, joten homma hoitui matkanvarrella. 

Kuvat: Anna-Maria/Secret Wardrobe

Illalla kilisteltiin uudistetulle Stockmannin kenkäosastolle yhdessä kaiman ja Mikon kanssa. Tiesittekö, että on myös suolaisia macaroneja? Sellaisia, joiden sisällä on hanhen- vai olikohan se sittenkin ankan maksaa. En minäkään tiennyt. Maku oli mielenkiintoinen, sanoisin jopa hyväksi.

Jännittävien makuelämysten lisäksi tarjolla oli upeaa kenkäestetiikkaa. Kenkärakastajan sydämeni tykytti muutamille pareille siinä määrin, että harkitsin kikkaa, jota eräs lääkäri kerran ehdotti, kun kärsin tykyttelystä. Lasi punaviiniä. Sitä ei kuitenkaan tällä kertaa tarjoiltu, ja ennen junan lähtöä poikkesimme viinittelyn sijasta ihan vain terveellisellä teellä. Luulen teen tehneen Anna-Mariallekin ihan hyvää. Ehkä se lohdutti naista, joka joutui jättämään unelmasaappaat liikkeen hyllylle.

Tänään ei ole sijaa kenkien ihastelulle, saati kuohuviinille. Koin aamulla melkoisen shokkiherätyksen, kun vielä silmät ristissä tulin jostain syystä katsoneeksi työvuorolistaa. Iltavuoro! Tänään! Olin jotenkin epähuomiossa kuvitellut saapastelevani työpaikalle vasta huomena, enkä ollut lainkaan asennoitunut moiseen suoritukseen tänään. Kurssikirjat jäivät nyt siis odottelemaan suotuisampia aikoja. Nyt täytyy alkaa aamupalan laittoon.

Ihana päivää!

Ansku

Farkkuhaalarit ja nahkatakki

Mitäs ihmettä tämä nyt sitten on? Sain jokin aika sitten kuulla, että nyt on syksy. Ja että voin kaivaa villapaidat esiin, ja ihan hyvin heittää sen päälle nahkatakinkin. Kuuliaisena tyttönä pukeuduin eilen aamulla villapuserooni, laitoin päälle nahkatakin ja melkein sulin autoon. Kestin kuin nainen(käänsin kyllä lämmöt pois), mutta kun tuli aika lähteä töistä kotiin, tulin vilkaisseeksi auton lämpömittaria. Olo oli vähän epäuskoinen(ja hikinen). Kaksikymmentähiton astetta, ja meikä istuu poolokauluksellisessa villapuserossaan, nahkatakki päällä. Hiiteen villapaita! 

Tuli mieleen vuosien takainen Kanarian matka. Helmikuun paikkeilla tehty reissu tarkoitti sitä, että kohteessa oli noin kaksikymmentä astetta lämmintä. Ja minä otin aurinkoa bikineissä. Suhteellista tämä elämä. 

Pitäisiköhän sitä oikein alkaa tsekkailemaan enemmänkin lämpötiloja ja muita mittareita, eikä sokeasti uskoa siihen, että kun syksy, niin on viileä. Tai että kun on joulu, niin on lunta. Tai että kun on tammikuu, niin orvokit eivät vielä kuki pihalla. 

Kuvissa näkyvä asu ei ole se eilinen, vaikka nahkatakki näyttääkin kasvaneen päälleni. Hyvä hankinta ehdottomasti, enkä aio siitä luopua(viittaan sokerihaasteeseen, klik). Seuraavan kerran saan muuten herkutella tulevana viikonlopuna. Tällä viikolla makeanhammastani on kolotellut vähän enemmän, mutta olen lääkinnyt sitä sokeroimattomilla viikunoilla.

Tälle päivälle tiedossa olisi vielä synttärisankarin onnittelua, ja iltavuoro.

Mukavaa päivää siis, ja onnea Mari-rakas!

Ansku

P.s: Ellen Tyyliguru-skaba on käynnissä vielä kymmenen päivää. Mikäli olen mielestäsi ansainnut voiton, käy ihmeessä äänestämässä. Kilpailen numerolla 10. Tässä linkki suoraan äänestyssivulle. KIITOS!

Lauantai minun makuuni

Eilen me sitten vihdoin kippistelimme, millekkäs muullekkaan kuin lomalle. Päivä oli kuuma, aurinkoinen ja aktiviteetiltaan kerrassaan mukava. Nousin sängystä vasta vähän ennen puoltapäivää, mikä on nykyään tavattoman harvinaista. Mieleni teki kyllä asettaa kello herättämään jo aamulla, jotta olisin ehtinyt salille tai vaikka juoksulenkille. Päätin sitten kuitenkin laiskotella, toisinsanoen nukkua heti loman alussa kuukausien univelat pois.

Joku fiksu katsoisi vastapainoksi liikkumattomuudelle tarkemmin syömisiään. Mutta minäpä ahmaisin lounaaksi herkullisen suklaamousseleivoksen, jonka huuhtelin alas kuohuvalla. Ja illalla herkuttelin vielä grillatuilla vaahtokarkeilla! Naminami vaan.

Kyllä minä palaan ruotuun. Ehkä jo aivan pian. Mutta en vielä tänään, enkä alkuviikostakaan. Me nimittäin lähdemme huomena Hankoon. Olen ihan superinnoissani! Toivoin jo viime kesälle reissua tuonne Suomen eteläisimpään kolkkaan, mutta se jäi tekemättä. Nyt vihdoin pääsen tutustuman Hangon rantoihin ja ravintoloihin. Oiskos vinkkejä laittaa jakoon?

Kävin eilen päivällä kampaajalla. Hiuksistani lähti puolet! Nyt ne ovat selkeästi kevyemmät ja helpommat laittaa. Eilisen kiharakampauksen jäljiltä hiusten harjaaminenkin sujui vain viidessä minuutissa, sen normaalin neljänkymmenen sijaan. Aika ihanaa. Vähän jännittää miltä ne näyttävät sitten kun haluan suoristaa ne. Alku ainakin on lupaava.

Kampaajan jälkeen vaihdoin matalien mustien sandaalien sijaan jalkaani käärmekuvioiset sandaletit, ja lähdimme kaupungille. Hämeenlinnan keskustassa on aivan ihana kesäterassi, Paviljonki Pietarin piha. Istuskelimme sielä skumppalasiemme kanssa, ja kuuntelimme torilta kantautuvaa musiikkia. Käynnissä oli Sano Ääneen-tapahtuma, ja lavalla mm. Timo Pieni Huijaus, Näkemysero, Steen1 ja monia muita. Lavan viereen oli noussut seinä, johon sai taiteilla graffitin niin halutessaan. Minä en tällä kertaa halunnut.

Iltaa vietimme naapurissa grillaillen, ja neljän hassun koiran toilailuja seuraten. Kotiin hipsuttelimme puolen yön aikaan, katsoimme jakson Frendejä ja nukahdimme sohvalle. Mukava lauantai. Tänään päätäni särki. Syytän siitä valkoviiniä jota join yhden lasillisen liikaa. Valkoviinistä on tullut salakavalasti tämän kesän lempijuomani. Niin ja siitä kuohuviinistä. Tarkoitukseni ei silti ole alkoholisoitua, lupaan sen.

Nautinnollista sunnuntain jatkoa! Palataan asiaan taas tiistaina tai keskiviikkona. Mikäli haluat seurata meikäläisen tekemisiä reaaliajassa, löydät minut Instagrammista nimellä: annamaria_shoeloverblog.

Ansku

Joku roti

Nyt se on tapahtunut. Sisustuskärpänen pääsi puraisemaan. Olenkin odotellut moista tapahtumaa, itseasiassa jo aika kauan. Oikeastaan siitä asti kun muutimme keltaiseen taloomme, melkein kolme vuotta sitten. Ostimme silloin yhdessä hötäkässä sohvan, maton, olohuoneen tv-tason, keittiönpöydän ja tuolit. Siihen se sitten jäi. Pikkuhiljaa yksi kerrallaan löytyivät makkariin yöpöydät, mutta muuten mitään mullistavaa ei ole tapahtunut. Oli siis jo aikakin, että fiilis sisustamiseen löytyi. Tai oikeastaan idea. Sehän tässä on puuttunut.

Yhtenä iltana piirsin unelmieni sohvapöydän. Se on valkoinen, en kerro muuta. Näytän sen sitten kun joskus löydän sellaisen. Haaveideni valkoisen sohvapöydän ympärille alkoi sitten hahmottua muitakin sisustuselementtejä. Mattoa (joka ei ole oikeasti olekkaan matto, eikä se lattialle tulisikaan), toisenlaista mattoa, sohvatyynyjä, kukka-asetelmia, sekä isoa ihanaa torkupeittoa ja sen sellaista.

Nämä aatteet mielessäni lähdimme Janin kanssa ostoksille kaupungille. En löytänyt mitään. Mutta ei se haittaa. Olinkin vähän varauunut, ettei olohuoneemme muuta muotoaan hetkessä. Onhan se nytkin jo malttanut odotella kolmatta vuotta. Ehkä tässä etsiskellessäni keksin mitä teen tuulikaapille ja eteiselle. Se vasta olisikin jo jotain.

Pukeuduin ostosreissullemme rennon kesäisesti. Yksinkertaisuus kunniaan, ajattelin. Sitten pujotin kaulaani ison korun, ja ajattelin, yksinkertaisuus hiiteen. Mutta ranteet jätin paljaiksi. Joku roti sentään hei.

Pidin kyllä asusta. Sen rentoudesta ja hengestä. Pidän myös noista ärsyttävistä tossuista, jota ovat alkuun jalassa ihan hyvät. Sitten, jonkin ajan kuluttua oikea isovarvas alkaa huomatella ettei se oikeastaan mahdu kenkään kunnolla. Kirotut eriparijalat. Olen odotellut kengän venymistä, mutta sitä ei ole vielä tapahtunut.

Tänään vuorossa on taas iltavuoro. Kolme ihanaa vapaapäivää oli ja meni. Tälläkertaa osasin nautiskella olostani, en täydellisesti, mutta kuitenkin. Tällaiselle kaltaiselleni suorittajalle niinkin yksinkertainen asia, kuin vapaapäivän vietto, voi olla äärimmäisen vaikeaa. Olen kuitenkin ottanut askeleen eteenpäin tiedostaessani asian, myöntänyt sen ääneen, ja tarttunut haasteeseen. Päämääräni on, että kun elokuussa koittaa loma, nautin siitä. En vain suorita sitä.

Mukavaa päivää!

Ansku

Kenkähaave

Yksi mistä viehätyn vuodesta toiseen, on boheemi pukeutumistyyli. Pidän hipahtavan huolettomista vaatteista yhtälailla talvellakin, mutta kesään ohuet huitulapaidat istuvat paremmin. Silloin kaivan loputkin hapsuvaatteet kaapin perältä ja koristelen itseni turkoosein korukivin. Vaikka vaatehuoneessani majaileekin melko monet popot, ovat korkeakorkoiset, ruskeat ja boheemit kesäkengät loistaneet poissaolollaan. Ja sekös on kismittänyt, ne kun olisivat kruunanneet monet kepeät asukokonaisuudet.
Edellisen, sekä sitä edellisen postauksen asuihinkin olisin kaivannut kyseisiä jalkineita.

Kun en löytänyt viime viikkoisella kenkien metsästysretkelläni juuri niitä oikeita, päädyin sunnuntaina selailemaan Footwayn nettisivuja. Ja sielä niitä oli. Lukuisia kenkäpareja. Juuri sellaisia joiden perään olin haikeasti huokaillut ostoskeskuksen loputtomia käytäviä kävellessäni. Yhä vain uudestaan ja uudestaan klikkailin muistiin mitä kauniimpia pareja. Lopulta sain kutistettua määrään kahteen, ja naputin jumalaisen upeat kengät ostoskoriin. Ja eilen sain tekstiviestin, että kengät ovat saapuneet.

Arvaako joku, mitkä kaksi paria tilasin sovitukseen?

1. Ilse Jacobsen 2. STHLM DG 3. Carvela 4. Friis & Company 5. Pepe Jeans

Minä lähden nyt hakemaan postista uusia kaunokaisiani. Mukavaa ja aurinkoista päivää!

Ansku

Postauksen kuvat Footway.fi

Mam`zelle arpoo vapaavalintaisen kenkäparin

Hei kenkien rakastajat, nyt olisi tärkeää ilmoitusasiaa! Korvat, ja vaikka silmätkin hörölle siis:

Ranskalainen Mam`zelle arpoo VAPAAVALINTAISEN kenkäparin kaikkien liikkeen Facebook–tykkääjien ja linkkiä eteenpäin jakaneiden kesken 15.4 mennessä.

Kyseessä on juuri Suomeen saapunut laatumerkki, josta me Anna-Marian kanssa löysimme monta kaunista ja laadukasta kenkäparia, kun vierailimme liikkeessä jokin aika sitten.

Facebook-tykkäämisen lisäksi kannattaa vierailla Helsingin Korkeavuorenkadulla sijaitsevassa kauniisti sisustetussa putiikissa, saat nmittäin avajaistarjouksena 20% alennuksen kevätnilkkureista.

Leppoisaa sunnuntaita teille, ja arpaonnea tietenkin!

Ansku

Uutta Ranskalaista kenkämuotia

Koetko että muodikkaat, laadukkaat ranskalaiset nahkakengät, joihin sopii kuvaus, so very chic, voisivat olla sinua varten? Minä koen(tosin, koen että aika monet kengät ovat minua varten…). Siksi olinkin niin iloinen kun pääsin kurkistamaan aivan äskettin avattuun Mam`zelle POP UP-putiikkiin kuohuviinin kera.

Kenkiä ja skumppaa, vastustamaton yhdistelmä!

Treffasimme kaimani, Secret wardrobe-bloggaaja Anna-Marian kanssa torstaina aurinkoisessa Helsingissä. Kävellä kopsuttelimme korkkareissamme Korkeavuorenkadulle ihastelemaan kenkiä, ja matkalla pydähdyimme ottamaan asukuvat, jotka muuten ilmestyvät blogiin ihan pian.

Olipa tosi hauskaa olla vaihteeksi kameran takana ja kuvata jotain muutakin kuin koiria, purkkeja ja purnukoita tai ruoka-annoksia. Toivottavasti otetaan kuvaukset pian uusiksi!

Kauniisti sisustetussa myymälässä Niina Satomäki kertoi meille kenkien taustaa, sekä myymälän meininkiä. Tarjolla on mm. Mam`zelle ja Fugitive-malliston kenkiä ja niihin mätsääviä laukkuja. Liike on auki kesäkuun loppuun asti, tiistaista perjantaihin klo 11-18 ja lauantaina klo 10-15. Sen jälkeenkin kenkiä on kuitenkin onneksi saatavilla kenkäkaupoista. Ainakin Helsinki ja Tampere mainittiin.

Mam`zellin kengät olivat kauniita, mutta erityisesti ilahduin mukavan pehmeistä nahkamateriaaleista. Kengät tuntuivat hyviltä jalassa. Vaaleat pitsi- ja helmikoristeiset buutsityyppiset kaunottaret kiinnittivät huomioni heti liikkeeseen astuessani. Mielessäni näin upean boheemin kesälookin, leveähelmaisen hameen ja nämä…

On aivan epäoikeudenmukaista etten voi ostaa kenkiä aina kuin siltä tuntuu, vaan joudun harkitsemaan jokaista paria ihan liian tarkkaan. Muussa tapauksessa bootsit olisivatkin nyt tässä läppärin vieressä pöydällä, ja aina välillä silittäisin niiden pehmoista pintaa onnellisena hymyillen. Onneksi voi aina haaveilla. Ja olihan liikkeessä muitakin kenkäkaunottaria joista voi rakennella pilvilinnoja, katsokaa vaikka:

No joo, myönnän. Rakastuin kaksiin kenkiin. Toiset ihastuneita huokauksia aiheuttaneet kengät olivat mustat, ehkä siisteimmät prätkäbuutsit ikinä. Katsokaa itse ja todetkaa! Rouheutta ja ihan hitunen hillittyä blingiä.

Olin myytyä naista. Kuvainnollisesti.

Mustat kaunokaiset ovat tulevan syksyn mallistosta, ja kertakaikkisen upeat. Samankaltaiset, vihreät saappaat saivat myös aikaan muutamia ylimääräisiä sydämenlyöntejä(yritin myös salaa pyyhkä kuolavanoja suupielistäni, mutta en ole ihan varma onnistuinko).

Ylläolevasta tilannekuvasta kiitos Anna-Marialle!

Saatoin tykästyä myös vaaleanruskeisiin platokorkkareihin, joiden nahkaremmit tuntuivat niin pehmoisilta, että en kyllä usko niiden pystyvän hiertämään rakkoja kenenkään jalkoihin. Saatan toki olla myös väärässä, mutta uskomattoman kauniit nuo ovat jokatapauksessa.

Ja hei, sopivat todella hyvin myös sukkien kanssa, ja sekös jos jokin on ajankohtaista! 

Liikkeestä löytyi myös kauniita laatulaukkuja, joita Anna-Marian kanssa ihailimme.

Tämä musta nahkainen säväytti ehkä kaikista eniten meikäläistä, vaikka tuo ylläoleva nudekin on aivan upea.

Jos kiinnostuit tästä uutukaisesta ja päätit lähteä ostoksille, etsi näyteikkunaa jota koristaa aito 60-luvun skootteri! Hienoin näyteikkuna mitä olen vähään aikaan nähnyt. Osoite on Korkeavuorenkatu 2.

Rentouttavaa sunnuntain jatkoa ja puhtia ensi viikkoon!

Ansku