Kaistale ihoa

Vatsanpaljastavat asut ihastuttivat ensikerran(sitten vuoden -97) jo viimekesänä, mutta homma jäi kuitenkin vain ihastelun asteelle. Tänä kesänä trendi jyllää urakalla, ja minä olen messissä. En ole vielä hankkinut mitään uutta, mutta mielessä kyllä kummittelee H&M:ltä yksi raidallinen korsettitoppi… Pitäisikös..?
Nyt jouduin tyytymään vielä oman kaapin antimiin. Sieltä löytyi yksi suosikkivaate, jonka alunperin löysin kirpparilta: ihana, valkoinen romanttinen pusero.

Ai että minä sitten nautin tästä upeasta alkukesästä! Perjantaina lähden kukkaostoksille, joten viikonlopun ohjelma on valmis: istutushommia 🙂 Terassin sisustus on kesken myös, sinne olisi ihana hankkia jotain kaunista. Saas nähdä mitä löytyy. Olen niiiin innoissani! 🙂 Hassu juttu muuten, että kun ikää on tullut lisää, on sisäinen täti-ihmiseni nostanut päätään. Olen ihan kukkahullu! Voisin jutella niistä loputtomiin ja ihastella tunteja. Yksi ystävänikin huomautti asiasta. Ei hän kuulemma muiden kanssa juttele kukkasista 😉 Ja hei, iihan kohta omenapuut ovat parhaassa kukassa. Täytyy olla varovainen autolla ajellessa, etten jää epähuomiossa katselemaan ja aiheuta kolaria.

Aurinkoisia kesäpäiviä kaikille!

Ansku

Miksei vuorokaudessa ole enemmän tunteja?

Heellou! Täytyi tulla taas välillä heittään morot tännekin suuntaan 🙂 Jotenkin on postaustahti jäänyt nyt vähemmälle, kun aikaa ei tunnu löytyvän. Treeni-into on nyt tosi hyvällä tolalla, ja se on tarkoittanut sitä että aikaa jää blogille vähemmän, kun töissäkin on kuitenkin käytävä. Blogini perustuu pitkälti pukeutumiseen ja päivän asuihin. Viimepäivien vaatteet ovat koostuneet lähinnä treeni- tai työvaatteista, joten tuskinpa ihmettelette miksei niitä täälä näy 😉 Ensiviikolla on luultavasti asujuttujakin taas luvassa, joten palaillaan sitten taas asiaan. Nyt toivottelen teille muillekin oikein reipasta ja aktiivista alkavaa viikkoa!

Terkuin Ansku

Kuva täältä.

Sulat

Lomafiilis. Nyt se on iskenyt pahemman kerran. Tai ehkä lomakaipuu olisi kuvaavampi sana. Haluaisin tehdä retkiä Helsinkiin, istuskella torilla ja syödä vohveleita. Tahtoisin käydä Suomenlinnassa ja tutustua pieniin putiikkeihin, kirpparikierroksesta puhumattakaan. Jättimäinen korvapuusti katukahvilassa aurinkoisena päivänä maistuisi varmasti ihanalle. Kesälomaani on kuitenkin vielä aikaa. Joudun tyytymään pikkuruisiin retkiin, ihan vain omassa kotikaupungissa, töiden jälkeen. Tahdon käydä ainakin Paviljonki Pietarin Pihassa skumppalasillisella ja leivoksella! Kuka tulee mukaan?

Kesäiset kuvat ovat sunnuntailta, kun juhlimme veljentyttöjen nimipäiviä. Se oli kiva päivä.
Tämä viikko on mennyt aikamoisessa hujauksessa. Päivät ovat kuluneet aamuvuoroissa, päiväunien merkeissä ja kuntosalilla tai lenkillä. Perusmeininkiä siis. Päätin myös aloittaa herkkulakon. Sitä on kestänyt nyt kaksi päivää. Ehkä menen leivokselle vasta lakon päätyttyä parin viikon kuluttua.

Mukavaa päivää kaikille! 🙂

Ansku

Kesäinen etupiha

Viime syksynä koristelin etupihaamme tunnelmallisin ruskein rottinkikorein, puupölkyin ja lyhdyin. Tässä linkki syksyiseen postaukseen. Kevään tullen kaipasin tilalle jotain kevyempää ja kesäisempääkin tietenkin. Näin mielessäni kauniin, vähän romanttisenkin ranskalaishenkisen pitsituolin, jota koristaisi valkoinen rottinkikori sisällään kukkia. Valkoiset korit löysin KodinTerrasta ja kukkakaupasta mukaan lähti kauniit valkoiset Marketat ja Orvokit. Pitsisen tuolinkin löysin, ihmeen helpolla. Kävi kuitenkin niin että koreista toinen, matalampi ja pienempi jäikin ihan liian pikkuruiseksi ja näytti ainostastaan orvolta pitsituolin päällä keikkuessaan. Niinpä tuoli jäi ilman kukkia, mutta näyttää ihan hyvältä näinkin. Olen tyytyväinen lopputulokseen, mutta ehkä jossainvaiheessa vaihdan orvokkien tilalle vähän runsaamman kukan. Sellaisen joka voisi valua vähän reunojen yli. Siihen asti, etupihamme näyttää tältä:

Tuoliin sopiva pöytä ei olisi pahitteeksi… Jos jollakulla lojuu moinen käyttämättömänä, saa lähettää tännepäin! 🙂

Mukavaa viikkoa kaikille!

Ansku

Oranssia, ohoi!

Aah kesä ja lämpö. Eilen oli aika jees päivä, noin niinkuin lämpötilojen puolesta. Ja muutenkin. Suoritin aidan alusen rikkaruohojen nyppimisen loppuun, eikä siinä mennyt kuin kolme tuntia ja yksi selkä. Auts. Pahuksen aidan alunen oli kasvanut kokonaan umpeen. Mutta nyt homma on tehty. Voisin kiljahdella ilosta enemmänkin, mutta ei se valitettavasti ihan tähän jäänyt. Toinen, kaikeksi onneksi lyhyempi aita odottaa kitkijäänsä. Onneksi Jani lupasi auttaa siinä. Mutta juu, se aidoista.

Päivän asuksi valikoitui eiliselle päivälle paaljon iloista oranssia. Tykkäsin kokonaisuudesta paljon, tykkääksää?

Vihreä pikkulaukku on superhauska ja helppo asun piristäjä, mutta auttamattomasti liian pieni. Eilen mukana kulkivat vain avaimet ja puhelin, joten pärjäsin mukavasti.

Nyt tars alkaa venyttelyhommiin. Tein aamulla kohtuutehokkaan jalkatreenin, ja reidet on vieläkin ihan hapoilla. Niin ja hei, kohta alkaa peli. Jännät paikat tulossa, huh!

Hauskaa viikonlopun jatkoa! 🙂

Ansku

Ei mikään turha herkku

Tervehdys taas, ja oikein aurinkoista perjantaipäivää!
Tein eilen niin mainion ja helpon jälkuruuan että onhan se tultava tännekin vinkkaamaan. Kevyt tämä ei ole, mutta terveellinen kyllä(kunhan malttaa mielensä kinuskikastikkeen kanssa). Kaikessa yksinkertaisuudessaan: heitin lautasen pohjalle manteleita, pekaani- ja cashewpähkinöitä ja tuoreita vadelmia. Kruunasin komeuden lempparillani, kinuskilla(se on niin hyvää että syön sitä joskus suoraan pakkauksesta).

Pakko myöntää tässä vaiheessa, kuvan ottamisen jälkeen saatoin lisätä kinuskikastiketta, ihan vähän vain 😉
Ai jesta, miten hyvää olikaan. Ensikerralla aion heittää sekaan vielä tuoreita mansikoitakin. Harmi vain, ettei tästä ole ihan jokapäiväiseksi herkuksi. Tai ainakin pähkinöiden määrää pitäisi vähentää radikaalisti, ne kun ovat aikamoisia kalorihirmuja. 100g pekaanipähkinöitä sisältää 690 kaloria. Kaikeksi onneksi pähkinöistä saa kuitenkin paljon terveydelle hyödyllisiä rasvoja. Varsinkin sydän tykkää! 🙂 Jos pähkinöiden terveyshyödyt kiinnostavat, kurkista tämä linkki. Saatat yllättyä.

Mainitsin eilen että tiedossa on pihahommia. Niitähän sitten riitti. Riittää edelleen. Möyrin ulkona eilen mooonta tuntia. Kitkin kivikoista rikkaruohoja, ja tapasin hurjan suuria hämähäkkejä. Hrrrr! Pesin myös terassin, ja kitkin lisää rikkaruohoja. Aidan väleistä tälläkertaa. Selkä meni niin jumiin, että jouduin lopettamaan puuhat kesken. Täytyy kohta jatkaa työ loppuun. Sen lisäksi ohjelmassa on tänään myös pionin istuttamista ja puutarhakaupassa asiointia. Hommat pihalla loppuvat tuskin koskaan. Toisaalta, näissä jutuissa mieli lepää. Kiirettä kun ei ole, enkä ole tilivelvollinen kenellekkään. Terapeuttista suorastaan. Menkää tekin pihalle! 🙂

Mukavaa päivää!

Ansku

Puuma hatussa

Aah, se tunne kun olet valmistellut postauksen loppusuoralle. Tarkistat sitä juuri kirjoitusvirheiden varalta, ja painat epähuomiossa jotain näppäintä. Kaikki katoaa, pim! Jollainlailla tämä jää pysyväksi, blogger kun ehtii tallentaa ”muutoksen” ennenkuin ehdit kissaa sanoa. Näin kävi juuri hetki sitten. Ei anneta kuitenkaan pienten teknisten ongelmien haitata, vaan aloitetaan alusta. Lippahatuista oli puhe.

Lippikset tunkevat kokoajan määrätietoisemmin katukuvaan, eivätkä näinollen ole enään vain nuorten jätkien asuste. Minulle tämä sopii, innostuin näistä jo viime syksynä. Tässä linkki kyseiseen postaukseen. Lippikset jakavat mielipiteitä aika rankasti. Klassisemman tyylin ystävät tuskin pukisivat lippahattua shoppailureissulleen, kun taas minunlaiseni, kokeilunhaluiset tyypit tekevät sen ilmanmuuta.

Olenkin nyt miettinyt paljon omaa pukeutumistyyliäni. En ole keksinyt sille yhtä kuvaavaa sanaa. Tai hei, voiko antiklassista käyttää? Se kun on ehkä kaikista kuvaavin. Minun on paljon helpompi kertoa mitä tyylini ei ole, kuin mitä se on. Mitenkäs te sielä ruudun takana, onko oma tyyli tiedossa ja helposti selvennettävissä jos kysytään? Minkälainen tyylisi on yhdellä sanalla ilmaistuna?

Tänään on ohjelmassa koiran kanssa lenkkeilyä, ja pihahommia, joten palaillaan taas!

Aurinkoista loppuviikkoa! 🙂

Ansku

Tuulahdus Italiasta

Dolce&Gabbanan mallistoissa nähdään runsaita yksityiskohtia, printtikuoseja, isoja koruja sekä silkkihuiveja, kirkkaita värejä unohtamatta. Vaikka pidänkin herrakaksikon mallistoista teoriassa, en osaa kuvitella niin runsaita kokonaisuuksia kuitenkaan itselleni. Yhtenä esimerkkinä voisin mainita kuinka uloslähtiessäni usein nappaan kaulastani helyt pois, jos korvia ja ranteitani korut jo koristavat. More is more, ei todellakaan päde kohdallani (satunnaisia poikkeuksia lukuunottamatta).

Tämänpäiväisessä asussa oli pieni hippunen aiemmin mainittua värikästä Italialaista muotitaloa. Ja ihmeekseni, viihdyin vaatteissani. Mutta huomasittekin varmaan, ettei kaulassani ole nytkään korua 😉 Nips naps. Se jäi koristamaan vaatehuonetta.

Mukavaa äitienpäivän illan jatkoa! 🙂

Ansku

p.s: pitääkö huolestua jos haaveilen pantterikuosisilkkihousuista?

Ihanat, jännät luonnonvoimat

Täälä jyrisee ukkonen. Minä pidän ukkosesta, joten ei se mitään haittaa. Pienenä ihailimme äidin kanssa luonnonvoimia terassilla. Joskus heräsin yölläkin jyrähdyksiin tai välähdyksiin. Hiippailin katsomaan näytöstä olohuoneen isoista ikkunoista. Äiti oli usein sielä myös. Meillä oli ukkostreffit. Nykyään ruinaan Jania kanssani ulos tai ainakin ikkunaan, en halua uskalla katsella yksin. Tänäiltana onkin kiirettä. Kaksi näytöstä katsottavana. Jänniä kumpikin. Suomen peli Venäjää vastaan, ja ukkonen.

Kuvissa tämän päivän asu. Hapsuissani viiletin kaupungilla asioilla. Mitäs olette mieltä takista?

Jännää iltaa! 🙂

Ansku

Sukattomat varpaat

Eilen oli se päivä jolloin jätin sukat kotiin kun sujautin varpaat tossuihin(eikun hei, olenhan mä sen jo tehnyt! Mutta eilen tein taas;). Kesä on tullut, jihuu! Satakoot vaikka räntää, mutta paksut takit on nyt laitettu talvisäilöön ja sortsit kaivettu kaapin perältä. Kaikenlisäksi nyt alkoi neljän päivän vapaat, joten hymy on kohtuullisen herkässä 🙂 Tämänpäiväinen sadekkaan ei haitannut yhtään. On mukava juosta viileässä raikkaassa ilmassa, ja onhan se Demillekin helpompaa. Se kun ei voi heittää turkkia niskastaan.

Hankin vajaamittaiset housut muistaakseni jo syksyllä, mutta vasta eilen ne pääsivät ensimmäistä kertaa päälle. Nyt kun kuvia katselee, huomaan että housut voisivat olla vieläkin lyhyemmät. Pari senttiä ehkä? …tai stten ei.

Ai niin, avattiinhan me eilen grillikausikin! Naminami 🙂 Makkaraa ja Suomen peli. Ihan kiva iltaohjelma. Tuli kahden viikon suolakiintiö täyteen. En meinannut millään saada silmiä auki tänäaamuna.

Mukavaa loppuviikkoa! 🙂

Ansku