On tämä raskasta. Tämä avioelämä. Tuore vaimo täälä siis huutelee! 🙂 Eikä tämä ole raskasta ollenkaan. Kuinka voisi olla, kun viime lauantaista on niin upeat muistot että suosittelen ihan kaikkia menemään naimisiin ja varsinkin pitämään häät. Vaikka viime hetkillä, ennen häitä, mietinkin etten ehkä jaksa mennä koko häihin, oli se sen arvoista. Kaikki stressi. Niin sen arvoista. Ai että. Eilen unohduin häämuistoihin autolla ajaessani ja hups, hyvä etten ajanut edellä ajavan perään! Kaikki oli upeampaa kuin osasin kuvitellakaan. Vieraat tekivät tunnelman. Valokuvia ei ole vielä kuulunut, mutten malta enään piilotella pukuani. Tässä omasta kamerastani yksi kuva. Minun hääpukuni. Arvasiko joku että valitsin tämän?
Suunittelin näyttäväni teille myös vihkisormukseni tässä samaisessa postauksessa, mutta näin hämärässä en saanut siitä kuin oudon värisiä kuvia. Jääköön se siis tuonnemmaksi. Palataan muutenkin lauantaiseen juhlaan myöhemmin, kun vihdoin saan käsiini kuvat. En malta odottaa! Toivottavasti saamme ne ennen Balin matkaa. Ei siihenkään ole kuin pari viikkoa 🙂
Viettäkäähän mukava viikko! 🙂
Ansku
p.s: Tuhannet kiitokset teille ihanuuksille onnitteluista. Ette usko kuinka lämmitti syräntä ❤