Kevättä rinnassa

Jipii! Huudahdin ensimmäiseksi perjantaina, kun huomasin postinjakajan jättäneen laatikkoomme H&M:n kevätkuvaston. Rrrakastan kuvastoja. Rakastan varsinkin sitä fiilistä jonka uuden sesongin kuvasto saa aikaan. Tässä tapauksessa mietin heti kevättä. Selasin lehden läpi. Huomasin ilokseni mintunvihreän olevan yksi vallitseva väri keväällä. Loistava uutinen, hamstrasinhan viime kevään ja kesän aikana aika paljon pastellivihreitä vaatekappaleita. Mukavasta tiedonjyvästä ilahtuneena kaivoin päälleni äidin neuloman vihreän puseron. Tuli kivan keväinen olo. Kyllä se sieltä tulee. Ensin tulevat aurinkoiset talvipäivät, ja sitten. Ihan huomaamatta. Ilma alkaa lämmetä, ja räystäät tiputtavat vesipisaroita. Pajunkissat puhkeavat. Sitten leskenlehdet. On kevät. Kyllä me jaksetaan odottaa, eikö niin? Tsemppiä varsinkin Milmalle ❤

Tästä yhdestä rakkaimmasta vaatteestani, äitini neulomasta puseroista on olemassa parempikin postaus, tässä, jos haluat kurkistaa.

Kaksi viikkoa häihin. Vain kaksi pientä viikkoa, paljon tekemättömiä asioita ja vapaa viikonloppu. Arvaako mitä teimme? Ei, me emme miettineet häämusiikkia, emme myöskään harjotelleet häävalssia emmekä varsinkaan askarelleet pöytäkortteja. Me menimme leffaan. Kävimme katsomassa Piin elämän. Hieno leffa, kauniita tehosteita. 3D-ominaisuus oli tämän elokuvan kohdalla vähän turha, ilmankin olisi pärjännyt. Tosin myrskyn voimakkuus saattoi aika kivasti korostua kolmiulotteisena. Leffassa oli rajujakin kohtauksia. Sellaisia joissa tämä yliempaattinen nössö peitti korvansa ja sulki silmänsä. Itkinkin muutaman kerran. Tunteita herättävä elokuva, jota voin suositella. Olen tyytyväinen että katsoin sen, mutta yksi kerta riittää. Samalla tavalla ajattelen elokuvista, Vettä elefanteille ja Black swan.

Minä alan nyt teen keittoon, sitten teemme täsmäiskun Top-Sporttiin. Yritän etsiä toppapukua itselleni.

Viettäkää mukava sunnuntai!

Ansku

Valkoista lauantailta

Jani vei minut treffeille eilen, perinteinen leffaan ja syömään-meininki. Käytiin katsomassa Johnny Deppin tähdittämä Dark Shadows, joka osoittautui hienoksi elokuvaksi.

Lyhykäisyydessään juoni ilman loppupaljastusta on seuraavanlainen: Barnabas Collins(Depp)on varakkaan liikemiesperheen poika, joka särkee väärän naisen sydämen. Nainen on noita, ja sulkee vamppyyriksi muuttaneensa miesparan arkkuun pariksisadaksi vuodeksi. Barnabas vapautuu vihdoin haudastaan, ja etsii sukulaisensa kovasti muuttuneessa maailmassa.

Elokuva oli hieno visuaalisesti, myös roolisuoritukset olivat upeita. Kuitenkin juoni jäi vajaaksi, mieleeni jäi liikaa kysymyksiä, kuten mitä, ja miksi. Hiukan ärsyttävänä elementtinä pidin manaajasta tuttua ”yrjö lentää” efektiä. Saattoi mennä hiukan kopioimisen puolelle… Suosittelen silti, ihan vain mageiden tehosteiden ja Deppin vuoksi. Myöskin Eva Green blondina on ihan eksoottinen kokemus 😉

Leffan jälkeen nautimme vielä ravintolassa hyvän illallisen. Crème brûléeta himoitsin jälkkäriksi, mutta veto on edelleen voimassa. Jos olisin sortunut, olisin nyt 50 euroa köyhempi.

Tänään saan ihan luvan kanssa nauttia hiukan herkkuja, ainakin mokkapaloja on luvassa. Parhautta! Äitienpäivän kunniaksi vain, ei muuten. Eikä huolta, sovin tästä päivästä etukäteen ystäväni kanssa, joten tämän päivän herkuttelut eivät ole huijaamista. Kunhan ei mene ihan överiksi 😉

Kuvissa on muuten se ostokseni josta mainitsin muutama päivä sitten. Valkoinen bleiseri. Love it!
Asussa viiletin lauantai-iltana leffassa ja syömässä. Mielipiteitä?

Ihanaa ja aurinkoista äitienpäivää! ❤

Ansku

Uudistuksen aika

Yritin pukeutua perjantai-iltana maanläheisiin väreihin. Tajusin nimittäin hetki sitten, että ilmeisesti useinmiten mun ”juttu” pukeutumisessa, on kokomusta asu, tai musta höystettynä jollakin kirkkaalla värillä. Huolimatta kaikesta sovittelurumbasta, päälleni päätyi kuitenkin fuksianpunainen pusero. Hävisin tämän erän.

Taistelu ei kuitenkaan ole ohi. Kävin vaatekaappini läpi, ja huomasin kauhukseni 80% kaapin sisällöstä olevan mustia tai keltaisia, sinisiä tai jonkun muun kirkkaan värin värisiä. Missä olivat kaikki ruskean eri sävyt, tai helposti yhdistettävissä olevat pastellit? Jopa takkini ovat mustia TAI oransseja. Ei ihme että tuntuu siltä, kuin koskaan ei olisi mitään päälle puettavaa. Entä ne perusvaatteet sitten? Klassiset housut, ja bleiserit? Farkut ja neuleet?

Nyt iski tarve saada vähintään nudet korkkarit ja ruskeat chinot! Olen saanut yliannostuksen hauskoista, värikkäistä tylli- tai pallohameistani, sekä… tai ei sittenkään. Melkein kirjoitin perään ”vitsikkäistä t-paidoistani”, mutta en usko saavani niistä tarpeekseni. Koskaan. Niin aikuinen en halua olla, että hävittäisin Pink panther tai Tuulen viemää paitani. Ehei.

Löysin kaapistani myös yläaste aikaisen biletoppini, joka jouti kirpparikasaan. Vastaan tuli myös ihan ensimmäinen naisten toppi, jonka olen koskaan ostanut. Olin siinä yhdentoista, kahdentoista vuoden ikäinen, kun hankin vaatteen Benettonilta. Omilla rahoillani. Tätä noin 15 vuotiasta toppia en todellakaan viskannut kirppiskasaan! Muistoja muistoja… Pakko muuten kehaista: kangas on melkein entisellään, ja saumat erinomaisessa kunnossa. Ilmeisen laadukasta työtä. Hyvä Benetton!

Hups, eksyin aiheesta. Asiaan siis. Alan pikkuhiljaa olla lähempänä kolmea- kuin kahtakymppiä, joten olisi ehkä korkea aika miettiä minkälaisia vaatteita pukee päälleen, jotta ei näyttäisi naurettavalta. Oma vaatekaappini sisältö näyttää nyt kovin lapselliselta. Tähän asti olen uskotellut vaatteideni olevan humoristisia ja söpöjä, ja tyylini olevan iloinen. Taitaa olla uudistuksen aika.

En kuitenkaan aio hävittää kaikkea värikästä tai hupsua. Sen sijaan yritän pikkuhiljaa lisätä hyllyille muunkinlaisia vaatteita. Kirjaan ylös mitä tarvitsen, ja missä väreissä. Ehkä tulevaisuudessa olen tyytyväinen vaatekaappiini, ja löydän sopivan sekä oikean värisen asun joka tilaisuuteen. Ja hei, ei mun asuni onneksi ainakaan epämuodikkaimmasta päästä ollut. Kirkkaat värit(pusero) ja metallinhohto(saapikkaat) ovat ajankohtasia juttuja tällähetkellä! 

Käytiin perjantai-iltana katsomassa Iron sky.

Ihan hyvä leffa, ei siinä mitään, mutta vähän jäi valju fiilis. Loppu jäi liian paljon auki. Kannattaa kuitenkin mennä katsomaan jos haluaa nähdä vähän erilaisen elokuvan. Ja hei, korkokenkä oli aika oleellisessa osassa pahisten eliminoimisessa!

Ihanaa aurinkoista lavvantaita! 🙂

Ansku

Rento perjantai-ilta

Huh! Vihdoin on vapaapäivien aika. Eilen olin vielä aamuvuorossa, oli niin kiire että olin aivan reporanka töiden jälkeen. Tällaiset illat on hyvä pyhittää saunomiseen, leffan katsomiseen ja viinin maisteluun.

Leffa kertoi kouluttamattomasta miehestä joka saa potkut. Hän lähtee opiskelemaan, ja tapaa naisen. Enempää en kerro, jos joku haluaa kyseisen elokuvan katsoa. Ihan ok pätkä, tosin varmasti olen parempiakin nähnyt. Tom Hanksin hahmo on ihanan sympaattinen, ja Julia näyttelee kyllä hyvin. Se on pakko myöntää.Hyvä leffa sellaiselle joka haluaa vain rentoutua.

No sitten siitä viinistä. Chileläinen  Bio bio valley kyseessä. Viiniin on käytetty ainoastaan Pinot noir-rypäleitä. Alko kuvaa viinin olevan keskitäyteläinen, keskitanniininen, kypsän karpaloinen, vadelmainen, kevyen mausteinen. 

Kuvauksen perusteella viinillä on hyvät lähtökohdat olla hyvänmakuinen. Valitettavasti se kuitenkin maistui käyneeltä mustaviinimarjamehulta. Kun viinin antoi levätä lasissa puolisen tuntia, maku pehmeni hiukan, ja oli selkeästi parempi. En luultavasti osta tätä kuitenkaan uudelleen.

Tänään heräsin kympiltä ja lähdin salille tekemään treenin. Ei oikein kulkenut jostain syystä. No, sunnuntaina sitten taas uudella puhdilla!
Tänään on vielä luvassa kahvittelua ystäväpariskunnan luona, ja leffaan menoa. Iron Sky it is!

Rentouttavaa Pääsiäistä vapaalla olijoille, ja teille työssä pakertaville toivotan jaksamista ja puhtia! 🙂

Ansku