Terveys
Parhaat keinot flunssan hoitoon
Flunssakausi lienee nyt muutenkin pahimmillaan ja varmaan aika moni muukin tuskailee tukkoisen nenänsä kanssa. Keinoja taudin selättämiseen on monenlaisia. Listaan tähän ne, joita itse hyödynnän ja joiden tehoon uskon (katsotaan vannonko jatkossakin).
Pari koulutehtävää odottelee tekijäänsä, mutta nyt taidan alkaa aamupalan laittoon. Palataan taas! Paranemisia kaikille nuhanenille!
Herkullisin ja terveellisin aamiainen viikonloppuaamuihin
Jatkossa maksat antibioottisi itse, ja muita terveysuutisia
Lääkekorvauksia heikennetään ensi vuonna, luin viime viikonlopun Ilta-Sanomista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että satunnaiset antibioottikuurien napostelijat maksavat kuurinsa itse, sillä käyttöön otetaan 45 euron alkuomavastuu vuonna 2016.
Tässäpä oivallinen syy kiinnittää hyvinvointiinsa enemmän huomiota. Nimittäin mitä terveellisemmin elät, sitä vähemmän moisia kuureja tarvitset, ja sitä enemmän rahaakin säästyy. Nimimerkillä; Kokemusta on. Viimeisimmän antibioottikuurin nieleskelin vuosia sitten. Samoihin aikoihin kun yritin päästä eroon tupakasta, ajoittain siihen kuitenkin edelleen sortuen. Nikotiininhimoani laannutin suklaan avulla, eivätkä pastat, leipä ja muut hiilaripitoiset höttöruuat olleet harvinainen näky lautasellani. Sittemmin olen voinut äärimmäisen hyvin. Flunssat eivät ole vaivanneet, kiitos terveellisten elämäntapojen.
Jutussa kerrottiin myös, että jatkossa 45 euron omavastuun ylittäviltä perusmääräisesti korvattavien lääkkeiden osalta Kela maksaa 40, 65 tai 100 prosentin korvauksen, mutta hallitus esittää alkuomavastuun merkittävää korotusta. Toinen vaihtoehto olisi laskea korvausprosentteja. Ei kuulosta hyvältä, esimerkiksi sydänsairauksista kärsivien näkökulmasta.
Sydänsairauksista puheenollen, toinen uutinen samasta lehdestä, viereiseltä sivulta: Ilta-Sanomien haastattelema ylikääkäri ja professori Timo Strandberg suosittelee kolesterolilääkkeiden käyttöä aiempaa nuoremmille. Hän haluaisi laskea myös yleisesti haitallisena pidettävän LDL- kolesteroliarvon viitearvoa nykyisestä 2-2,5 alle 1,5 millimooliin litrassa.
On omituista, että lääkkeiden mutustelua suositellaan aiempaa suuremmalle joukolle. Ihmisryhmälle, joka voisi terveiden elämäntapojen avulla pitää huolta itsestään, eikä lääkkeitä näin ollen tarvittaisi. Tosin, jutussa terveelliset elämäntavat niputetaan tarkoittamaan tiukkaa kasvisruokavaliota ja runsasta liikuntaa. Heti perään kerrotaan, ettei se länsimaisessa yhteiskunnassa ole helppoa.
Länsimaisessa yhteiskunnassa ei ole helppoa elää terveellisesti, mutta se ei suinkaan johdu siitä, että meidän olisi syytä kituuttaa vain kasvisruokavaliolla ja liikkua kuin ammattiurheilijat. Meidän yhteiskunnassassamme on vaikea pitää terveydestään huolta niin kauan, kuin vallitsevat, vanhanaikaiset käsitykset ohjaavat ruokailutottumuksiamme, edellämainitun tiukan kasvisruokavalion tapaan.
Timo Strandberg kertoo jutussa, kuinka sadan vuoden aikaiset tutkimukset ovat osoittaneet kolesterolin ja etenkin LDL-kolesterolin olevan valtimokovettajataudin keskeinen tekijä, ja osoittaa kolesterolilääkityksen olevan avaintekijä sen laskemisessa. Olen lukenut viime aikoina runsaasti kirjallisuutta liittyen kolesteroliin sekä sydänsairauksiin (kokemusta asiaan löytyy myös ammattini sekä työni puolesta).
Kirjoittavat ovat käyneet läpi lukuisia tutkimuksia, mutta eivät ole löytäneet näyttöä siitä, että tyydyttyneet rasvat aiheuttaisivat sydänsairauksia, ja että vain tiukka kasvisruokavalio pelastaisi niiltä. Lisäksi LDL-kolesterolihiukkasiakin on kahdenlaisia. Tästä ei yhteiskunnassamme puhuta, vaan koko LDL-kolesterolikeskustelu niputetaan tarkoittamaan vain pahaa kolesterolia.
Biokemian tohtori Ann Fernholm kirjoittaa kirjassaan Totuus hiilihydraateista, että tärkeintä on LDL-hiukkasten koko. Samasta asiasta kirjoitti myös lääkäri Andreas Eenfeldt Ruokavallankumous-opuksessaan. Haitallista on, jos verenkierrossa on paljon soluille kelpaamattomia, pieniä LDL-hiukkasia, jotka tarttuvat helpommin verisuonten seinämiin, ja muodostat kasvualustan kalkkeutumiselle. Suuret, ”huokoiset” LDL-hiukkaset eivät ole vahingollisia, vaan niitä tarvitaan, selvittävät Fernholm sekä Eenfeldt kirjoissaan.
Runsashiilihydraattisen ruokavalion myötä pienien LDL-hiukkasten määrä verenkierrossa lisääntyy. Ja mikäpä onkaan Suomalaisten tärkein elintarvikeryhmä, kun katsoo vaikkapa ruokaympyrää? Hiilihydraateille on varattu suurimmat lohkot. Uskon että pastalla ja leivällä halutaan ruokkia yhteiskuntaamme, koska ne ovat halpaa ravintoa. Samalla pidetään huoli siitä, että kolesterolilääkkeille riittää kysyntää. Kolesterolilääkkeet toki laskevat tehokkaasti kolesterolia, mutta valitettavan kokonaisvaltaisesti. Tämä voi vaikuttaa mm. aivojen toimintaan haitallisesti.
Mietitäänpä järjellä: Mitä ihmiset söivät ennen teollistumista, silloin kun ruoka vielä etsittiin, kerättiin ja metsästettiin itse? Emme me ainakaan pastaa ja leipää pistelleet poskeemme. Ruokavaliomme koostui mm. munista, lihasta, vihanneksista ja juureksista, sienistä, kalasta, pähkinöistä ja niin edelleen. Entä mikä on vauvojen ravintoa? Jos tyydyttyneet rasvat olisivat ongelma, tarkoittaisi se sitä, että äidit myrkyttäisivät vauvojaan kovaa rasvaa sisältävällä rintamaidollaan.
Kehoittaisin teitä ottamaan asioista selvää. Tutkikaa, kyseenalaistakaa, älkääkä luottako suorilta käsin siihen, että yhteiskuntamme kyllä määrittelee terveellisen ruokavalion puolestamme.
Ansku
Proteiinijauhe ja punainen maito ne yhteen soppii
Sokeriherkkulakkomietteitä ja hyvinvointi-ilta
Miten meni ensimmäinen viikko ilman makeaa?
Innolla uutta viikkoa päin!
Ansku
Sokerilakko
*Mainoslinkkejä