Intuitiota ja tietynlaista herkkyyttä tuntea ja tietää asioita, pidetään joskus aikamoisena hölynpölynä, ja rinnastetaan ennustamiseen. Itse en ihan täysin usko ennustamiseen, siitä huolimatta että olen käynyt kyseisellä ammatinharjoittajalla kerran. Nainen tiesi sen hetkisestä elämästäni pelottavankin hyvin. Epäusko on tullut vasta sittemmin, naimisiin mentyäni. Ennustaja nimittäin kertoi että menen naimisiin akateemisen miehen kanssa. Ei pitänyt paikkaansa. Uskon kuitenkin intuitioon ja herkkyyteen. Uskon siksi, että olen itse intuitiivinen ja herkkä. Näen joskus enneunia, ja aavistan asioita. En valitettavasti kuitenkaan siinä mittapuussa että voisin hyötyä siitä vaikka rahallisesti. Tosin, kaikkeahan voi harjoitella. Miksei siis myös tätä ”taitoa”? Ennustaja-Ansku. Hmm… Ei kovinkaan myyvä nimi.
Kerron teille kaksi uniesimerkkiä. Nämä ovat unia jotka näin äskettäin. Jälkimmäisen viimeyönä.
Tutkin jokin aika sitten Vierumäen opiston nettisivuja, ja mietin kiinnostaisiko minua ammatti liikunnan parissa. Seuraavana yönä näin unta, että siskoni haki myös kouluun, ja pääsi sisään. Minä en. Piakkoin unen jälkeen, olimme yhdessä kuntosalilla. Juttelimme vierekkäisillä soutulaitteilla, ja sisko kertoi miettivänsä kouluttautumista Vierumäellä.
Toinen uni liittyy vahvasti blogiini, ja on oikeastaan aika hassu juttu. Viime päivinä blogissani vierailleet tietävät että Photobucet aiheutti minulle harmaita hiuksia, hävittäessään kaikki blogini kuvat. Viime yönä näin unta että kuvat olivat palanneet. Äsken kurkistin varovasti vanhempia postauksia, valmiina pettymään. Mutta kas, kuvat olivat kuin olivatkin palanneet! Outoa.
En vieläkään ymmärrä mitä on tapahtunut, ja miksi Photobucet ylipäätään hävitti kaikki kuvani. Laitoin lafkaan viestiä asiasta, mutta en ole koskaan saanut vastausta. Nyt mietin, uskallanko enää käyttää Photobucetia, siitä huolimatta että sinne on tullut jostain lisää tilaakin. Ihme juttu. Nyt latasin kuvat blogiin Dropboxin kautta.
Halusin toissapäivänä nähdä ja syöttää joutsenia. Ankkalammelle siis! Ihan ensimmäiseksi oli kuitenkin saatava kesän ensimmäinen tötteröjäde. Lakritsanmakuinen oli aika herkullinen.
Laukussani oli pussillinen herkkuja sorsille ja joutsenille, mutta pääasiassa ne päätyivät lokkien suihin. Joutsenet pysyttelivät omissa oloissaan, ja sorsiakin oli ihmeen vähän. Mukava kesäretki kuitenkin. Demi pääsi haistelemaan eri hajuja kuin kotona.
Todistettavasti näimme ainakin yhden sorsan! 🙂
Jani löysi meidän nimikirjaimet puusta. Hiukan olen kyllä sitä mieltä että jälkimmäinen on enemmän P kuin A, mutta ei kerrota kenellekkään…
Alet ovat alkaneet ja meikäläinen on vailla urheilutoppia. Ajattelin poiketa niitä katsomassa, ja siitä sitten kauppaan ostamaan piirakka-aineksia. Huomena tällä tytöllä on syntymäpäivät, ja muutamat sukulaiset tulevat kahville.
Mukavaa viikkoa kaikille! 🙂
Ansku