Hyvänmakuinen härkis – testissä lihan korvike

Keittiössä tuoksuu huumaavasti valkosipuli ja inkivääri. Vesi herahtaa kielelle, kun nostelen valkoiselle lautaselleni wokkivihanneksia, ja härkäpapuvalmistetta. Viimeisten annoksen seesaminsiemenillä. 
Olen testaamassa ensimmäistä kertaa Verson kypsää härkäpapua, Härkistä. 

 Isken annokseeni kiinni. 
– Tämmöstä mössöä, mut maku ihan jees, sanon ja työnnän uuden haarukallisen suuhuni. 
– Ihan hyväähän tämä on. Koostumus ok. Mössöö vähän, mutta wokkivihannasten kanssa tämä sopii, mieheni miettii ääneen. 
Itse jäin miettimään vielä Härkiksen suolan määrää. Sitä oli liikaa omille makunystyröilleni. Tarkistin pakkauksen, jossa mainittiin tuotteen olevan voimakassuolainen. Sadassa grammassa on suolaa 1,5g. Pakkauksessa – jonka jaoimme kahteen pekkaan – on 250 grammaa valmistetta. 

No mitä tämä lihankorvike sitten sisältää: Ainesosaluettelossa mainitaan härkäpapu 56,8 % , vesi, rypsiöljy, herneproteiini, sidonta-aineet (stabilointiaineet: E460 ja E461, kasvikuitu, suola, muunnettu tärkkelys), paahdettu sipuli -uute, ohramallasuute, muunnettu tärkkelys, sokerikulööri,
mustapippuri, suola. 
Valmiste sisältää jonkinverran asioita, joita en halua syödä joka päivä, mutta saatan pitää kiireisen päivän hätävarana.
Olen ihan fiiliksissäni siitä, että kasvisvaihtoehtoja on koko ajan helpompi saada. Vielä kun vehnäjauholle ja sokerille löytysi kahviloista kunnolla vaihtoehtoja, olisin tosi tyytyväinen. 
Tsekkaa Verson nettisivut ja blogi tästä linkistä: versofood.fi

Korkkasin syksyn helpolla omena-kaurapaistoksella

Äiti antoi tänään ämpärillisen vihreitä omppuja. Ne ovat aika kirpeitä. Suu menee ihan vinkuraan, kun omenan kyljestä haukkaa palasen.

Sellaisenaan eivät siis välttämättä uppoa, ainakaan kaikki.

Alkoi tehdä kauheasti mieli omenapiirakkaa tai kaurapaistosta. Päädyin jälkimmäiseen, koska helppous ja nopeus.

Ilmeisesti olen nyt korkannut alkavan syksyn. Sovitin nimittäin tänään jo tuulipukuakin. Ja kauniin vaaleanharmaan sävyistä neuletta (En kylläkään ostanut). Niin, ja suunnittelin pikkujouluja!

Äärimmäisen helpon omena-kaurapaistoksen näin tein:

Pilkoin neljä omenaa ja ladoin vuoan pohjalle.

Sirottelin päälle kanelia ja vähän kookossokeria.

Sulatin 100 g voita ja sekoitin siihen noin 3-4 dl kaurahiutaleita ja ripauksen steviaa.

Levitin voi-kauramössön omenoiden päälle ja paistoin uunissa 200 asteessa 25 minuuttia. Annoin muhia vielä hiljalleen viilenevässä uunissa vähän aikaa ja pistelin poskeeni.

Annoin kyllä Janillekin.

Ja nyt mietin sopisiko settiin luumu?