Sisustusjuttu

Myöhäisiltaa ihmiset! Poikkesin tänään vihdoinkin yhdessä ihanimmassa sisustuskaupassa, jonka olen nähnyt. Ja mikä parasta, ihan tässä kotikulmilla. Kerroinkin jokin aika sitten, että pieni sisustuskärpäsen purema vaivaa. Haluaisin luopua mm. mustasta tv-tasosta sekä vihreästä suuresta nojatuolista, jotka valtaavat liikaa tilaa ympärilleen, ja luovat kurjaa, liian tummaa fiilistä. Nojatuolin rotiskon tilalle kaavailin alkuun jotain vaaleaa ja klassista, mutta sitten hoksasin, että mikäli mielin pitää vielä uudehkon sohvan paikallaan, on vaihdettava lähestymistapaa. Sohva on iso ja massiivinen ja siksi kaipaa samaan tilaan jotain kevyempää. 

Muutaman kuukauden ajan googlettelin erilaisia rottinkituoleja ja myin ideaani Janille. Ikeassa tuo jo lämpenikin yhdelle vaihtoehdolle, mutta valkoisesta väristä ei halunnut tinkiä. Hyvä niin. Ajeltiin nimittäin pikaisesti katsastamaan tänään Parolan Rottingin valikoimaa. Kaunis valkoinen Lumikenkätuoli sekä katosta roikkuva riippukeinu-tuoli ihastuttivat alunperin, mutta kun eteen tuli liikkeen yläkerrasta löytynyt kaunotar, se oli menoa se. 

Tuoli nimittäin vaati päästä meille. Huomasin hyvin nopeasti, että tästä ei tarvitse edes keskustella. Jani itseasiassa ensimmäisenä vetikin sen veronpalautus-kortin esiin. Tuoli on niin kaunis, että teen siitä ehdottomasti oman postauksen kunhan saamme sen kotiin. Mokoma kun ei mahtunut autoon. Mutta jos uteliaisuus heräsi, voit käydä kurkistamassa kuvan Instagramista. Löydät minut nimellä ansku_peaceandstyle. 

Kauniita unia!

Mitä jos maailman johtajat olisivat naisia?

”Minäkin tahdon erota. Ihmisyydestä”. Totesin äsken kun Jani luki uutisista, että Alexander Stubb on antanut väärää tietoa ja joutuu ehkä eroamaan. Alan olla aivan korviani myöden täynnä ihmisiä. Varsinkin heidän tekojaan ja kaikkea tätä pahuutta. Aamukahvin äärellä tänään aikaisemmin totesin, että tahdon olla taas se nuori mimmi joka osti joka kuukausi uudet kengät, ei koskaan katsonut uutisia – jollei kevennystä lasketa – ja jätti sanomalehdet niille, joita uutiset kiinnostivat. Tieto lisää tuskaa. Totesin jo vuosia sitten, että olen vähän liian herkkä tähän maailmaan. Nyt alkaa taas tuntua siltä. Mutta olisipa hauska nähdä mitä kävisi, jos kaikki maailman johtajat antaisivat nyt paikkansa naiselle. Kuinkahan maailma mahtaisi muuttua, ja minkälaisia päätöksiä tehtäisiin kun niitä ei tehtäisi testosteronin voimalla?

Onneksi eilinen ilta ja hyvät keskustelut ja kuulumisten vaihdot pienellä ystäväporukalla toivat iloa ja uskoakin. Maisteltiin tuhtia raakakakkua, suolaisia juustoja viikunahillolla ja ohuempaakin ohuempia piparkakkuja. Ystävä toi tuliaisiksi raikasta hedelmä-mansikka-juustosalaattia ja minä livautin glögiini vähän terästystäkin. 

Tästä päästäänkin aasinsiltaa siihen, että Hämeenlinnasta saa taas/vihdoin raakakakkuja! Kävin ostamassa tämän kuvassa näkyvän suklaisen, kymmenen hengen ihanuuden Linnan pyöräverstaan kahvilasta. Jeij! Muistakaas nyt ihmiset käydä siellä jotta homma pysyy kasassa, eikä lässähdä niinkuin Hämeenlinnan keskusta. 

Lauantai-illan jatkot!

Viime päivinä

Jos ajattelusta saisi mitalin, saattaisin helposti voittaa kultaa ja mahtavan pokaalin. Olen nimittäin viime päivinä suorastaan kunnostautunut ajattelussa ja analysoinnissa. Lisäksi olen matkustanut junalla ahkerasti, ja todennut että on huomattavasti miellyttävämpää kuunnella äänekkäitä, mutta kuitenkin iloisia humalaisia, kuin pelottavia, haistattelevia änkyräkänniläisiä. Olen todennut, että muutamasta teinistä ja kuudesta eläkeläisnaisesta voi lähteä yhtä paljon ääntä. Toinen ryhmä vain hokee v****a vähemmän. 

Muitakin junamatkustamiseen liittyviä huomioita on tullut tehtyä. Esimerkiksi Abbaa laulavat tytöt eivät välttämättä ole ilo korville, vaikka tietysti äkkiseltään näin voisikin ajatella. Hollantia kailottava mies kuullostaa huomattavasti kovaäänisemmältä kuin kotimaista kieltä kailottava, ja saa miettimään, onko Hollantilaisten kuulossa vikaa. Sitten on tietysti nämä juoruilevat naiset. On ilmeisesti ihan ok sättiä kuuluvasti exäänsä – lastensa isää – ja maustaa tarinaa räikein esimerkein. Ei haittaa vaikka koko vaunu kuulee, ja vastapäätä istuva, mielenosoituksellisesti korvansa peittänyt nainen yrittää huokailulla sekä tuimalla tuijotuksella herättää puhujat lopettamaan. 

Ihmiset puhuvat myös melko paljon itsekseen. Tai nauravat. Paljon lähijunaa käyttävä näkee hienosti ihmisyyden monimuotoisuuden. Osalle meistä saattaisi tehdä ihan hyvääkin kokea se. 

Mutta siitä ajattelusta, josta alussa mainitsin. Päässäni on tosiaan kohissut siinä määrin, että olen joutunut tinkimään muusta. Kun normaalisti käyttäisin puolitoistatuntisesta tunnin ja vartin bloggaamiseen, ja jäljelle jääneen vartin syömiseen hotkimiseen ja lähtöön valmistautumiseen, nyt olen käyttänyt sen ajatteluun ja olemiseen. Sekä rauhalliseen ruokailuun. Vaihdoin myös kuntosalitreenin metsässä samoiluun, jotta saisin rauhoitettua ajatuksiani. Tämä onkin ollut yksi tämän viikon parhaista päätöksistäni. Raskaan kuntosalitreenin jälkeen olisi ollut mahdoton jaksaa se raskas iltavuoro, johon sitten päädyin. 

Suosittelen teille muillekin tätä. Antakaa joskus ajatuksille aikaa. Suorittaja, valitse joskus se mieltä hellivä vaihtoehto. 

Hyvää viikonloppua!

Ajattelen nyt

Aika usein toivoisin, että tulisi joku joka osoittaisi oikean valinnan. Sanoisi, että tässä tilanteessa valitset näin. Ja ratkaisu olisi oikea. Sellainen, että huomaisin viilettäväni – edes matelevani – oikeaan suuntaan, enkä päinvastoin löytäisi itseäni onnettomana ja täysin rahattomana konkurssiin kellahtaneesta keltaisesta talostani. 

Väsyneessä mielessäni pyörii tällä hetkellä oikeastaan vain muutama ajatus ja tusina kysymysmerkkejä. Ne saavat aikaan kovin erilaisia fiiliksiä. Yksi saa ahdistumaan ja ärsyyntymään, suuttumaankin. Toinen aiheuttaa jännityksen tunteen. Ei kuitenkaan vain positiivisessa merkityksessä. Joskus se tuntuu pehmeältä. Oikealta.

Nyt pitäisi tehdä valinta. Tuntuu, kuin seisoisin tien päässä. Edessä häämöttävään rotkoon on vain muutama metri, mutta kääntyminen takaisinkaan ei ole vaihtoehto. Pudotus on hurja, en näe mitä rotkon pohjalla on, eikä laskuvarjoakaan ole. Mitä tehdä? Tähänkään ei voi jäädä. 

Tuntuu, että pitäisi hypätä, mutta laskuvarjottomuus pelottaa. Pelottaa ihan pirusti. 

Parhaat lisäravinteet ja superfoodit – Näitä minä käytän

Nykyajan ravinto ei ole enään niin ravinnepitoista, kuin sen ajatellaan olevan, olen lukenut. Siitä pitää huolen ruuan prosessointi sekä tehomaataloustuotanto, jalostamista unohtamatta. Siksi aika monen meistä olisi hyvä käyttää ravintolisiä ruokavalion tueksi.

Minä yritän syödä mahdollisimman ravinnerikasta ruokaa, mutta olen valinnut ruokavalioni tueksi myös muutamia lisäravinteita sekä superfoodeja.

Superfoodeiksi voisi hyvin laskea mukaan myös marjat – ja toisaalta myös vihreät vihannekset kuten nitriittipitoisen pinaatin, kalsiumpitoisen lehtikaalin ja vitamiinirikkaan parsakaalin, sekä tietysti hyvää rasvaa pullollaan olevan avokadon – mutta kirjoitan tässä postauksessa kuitenkin vain pusseissa ja purkeissa myytävistä tuotteista.

Sinkki

Sinkki huolehtii ihoni hyvinvoinnista. Kun lopetin e-pillereiden käytön muutama kuukausi sitten, suurin pelkoni oli akne. Muutamia vuosia sitten kokeilin eloa ilman hormonaalista ehkäisyä. Silloin ihoni oli todella, todella pahassa jamassa. Kasvoille poksahteli isoja, kipeitä finnejä ja söin monta antibioottikuuria. Kunpa olisin silloin ymmärtänyt ruokavalion sekä sinkin merkityksen (eikä niistä antibiooteista edes ollut hyötyä). Sinkillä on myös lukuisia muita, hyviä vaikutuksia mm. hormonitasapainoon, ja sen puute voi ilmentyä esimerkiksi infektioalttiutena. Minä olen valinnut sinkkivalmisteekseni sinkkipikolinaatin, koska sen pitäisi imeytyä hyvin. Minusta imeytyvyyteen kannattaa kiinnittää huomiota, koska se voi olla joka tapauksessa vähäistä. On kuin heittäisi rahaa hukkaan, mikäli hankkii huonosti imeytyvää valmistetta. Tietysti monet muutkin asiat, kuten esimerkiksi vatsan kunto vaikuttavat. Tämän purkin ostin luontaistuotekaupasta.

D-vitamiini

Minusta kalsiumiakin tärkeämpää meille suomalaisille olisi käyttää hyvin imeytyvää D-vitamiinilisää luuterveyttä ajatellen. Näin luut voisivat hyödyntää myös saadun kalsiumin. Sopivasti lujien luiden lisäksi D-vitamiini auttaa mm. ehkäisemään flunssaa, ja vähentää riskiä sairastua erilaisiin syöpiin sekä masennukseen. D-vitamiinini on tilattu iHerbistä.

Spirulina

Käytän tätä mikrolevää melkein päivittäin, koska se on todellista superruokaa sisältäessään mm. proteiinia, vitamiineja, fosforia, kaliumia, magnesiumia, mangaania, rautaa, jodia ja sinkkiä. Spirulina sisältää lehtivihreää ja välttämättömiä rasvahappoja, ja se toimii usean antioksidantin lähteenä. Tilaan spirulinani *Superlemonilta.

Kookosöljy

Käytän kookosöljyä hyvän lämmönsietokykynsä vuoksi mm. paistamisessa. Minusta on tärkeää ettei rasvan koostumus muutu paistolämpötilassa, niinkuin esimerkiksi oliiviöljyn. Käytän kookosöljyä myös ajoittain raakasuklaan teossa ja mainittava on, että sillä on myös antibakteerisia ominaisuuksia. Olen tarkka laadusta, ja valitsen aina luomukookosöljyn. Koska kookosöljy sisältää paljon kovaa rasvaa, monet ovat sitä mieltä ettei sitä kannata käyttää. Asia ei kuitenkaan ole näin yksiselitteinen ja mustavalkoinen, joten käytän kookosöljyä oliiviöljyn sekä voin rinnalla. Margariineihin en enään kajoa. Tämä öljy on saatu Voimaruualta.

Raakakaakao

Syön raakasuklaata melko paljon. Joskus napostelen kaupasta ostettua Lifefoodin luomuraakasuklaata, mutta teen suklaata itsekin. Raakakaakao sisältää hurjan paljon kaikkea hyvää. Mustikka on tunnettu antioksidanttien lähde, mutta raakakaakaossa on niitä vielä enemmän. Lisäksi raakakaakao sisältää magnesiumia, rautaa, kromia, sinkkiä, rikkiä ja kuparia. Tilaan raakakaakaojauheeni *Superlemonilta.

Chiansiemenet

Runsaasti Omega-3-rasvahappoja, magnesiumia, antioksidantteja, rautaa, kuitua, sinkkiä sekä kalsiumia sisältäviä chiansiemeniä käyttivät jo muinaiset intiaanit ruokanaan. Chian kuitu on geeliytyvää, ja sen sanotaan toimivan detox-tyyppisesti sitoessaan itseensä kuona-aineita. Siemenet lisäävät myös kylläisyyden tunnetta, ja tämän allekirjoitan minäkin. Käytän chiansiemeniä pienen määrän antamaan rakennetta smoothiessa tai sitten syön niitä runsaammin vanukkaana. Tilaan chiansiemenet *Superlemonilta.

Glutamiini

Tutustuin l-glutamiinjauheeseen ensimmäisen kerran muutamia vuosia sitten, kun etsin apua treenin jälkeisiin lihaskipuihin. Halusin tuotteen, joka nopeuttaisi palautumista. L-glutamiinilla on muitakin hyviä ominaisuuksia. Tämä aminohappo voi lisätä lihasvoimaa sekä parantaa sarjakestävyyttä ja siitä saattaa olla apua myös sairauksista toipumisessa –  varsinkin suolistollisten, koska se auttaa vahvistamaan sekä eheyttämään suoliston limakalvoja. Glutamiin on havaittu myös stimuloivan vasta-aineiden tuotantoa, joten se parantaa vastustuskykyä. Tämän glutamiinin tilasin *Superlemonilta.

Magnesium

Nappaan magnesiumlisää melkein joka ilta, riippuen hiukan siitä mitä olen syönyt. Magnesiumilla on paljon tärkeitä ominaisuuksia, ja sen saantiin olisi hyvä kiinnittää huomiota. Moni suomalainen elää luultavasti magnesiumin puutoksessa. Aina puhutaan kalsiumin tärkeydestä, ja näin ollen me suomalaiset saamme sitä ehkä jopa liikaa. Magnesiumista ei juurikaan kohista, vaikka se on oleellinen osa kalsiumin imetymisessä D-vitamiinin ohella. Lisäksi magnesium puhdistaa stressihormonia kehosta, osallistuu lihasten, sydämen ja verisuonten toimintaan sekä energiantuotantoon ja auttaa ehkäisyssä kakkostyypin diabetesta vastaan. Magnesiumia valitessa on tärkeää kiinnitää huomiota imeytyvyyteen. Minä olen valinnut sitraattimuotoisen. Kuvan purkki on peräisin Life-myymälästä, mutta olen sittemmin vaihtanut valmisteen Thorne Researchiin, koska se on kapselimuotoisena helpompi niellä. Tilasin sen iHerbistä.

Proteiinilisä

Käytän proteiinilisää aina treenipäivinä tehostamaan treenin vaikutusta. Käytän heraa, koska sen on tutkittu imeytyän tehokkaammin kuin kasviproteiinien. Laatueroja on, ja olen yrittänyt etsiä mahdollisimman puhdasta (maustamatonta!) joka todella tukisi terveyttäni. Haluan, että hera on peräisin lehmästä joka on syönyt ruohoa, enkä luultavasti osta enään markettiheraa. Toisaalta, olen yrittänyt vähentää maidon käyttöä, joten heraproteiinin käyttö sotii sen kanssa. Siksi pohdin asiaa vielä, ja nyt mielen päällä on kysymys, isolaatti vai konsentraatti. Dr. Mercolan purkki on peräisin iHerbistä.

Kreatiini

Käytän kreatiinilisää satunnaisesti. Kreatiinia saadaan myös lihasta, mutta tuskin kuitenkaan tarpeeksi, lisäksi käsittääkseni kuumennus tuhoaa sitä. Hyöty näkyy lihasmassana ja voimana tehostuneen harjoittelun kautta, mutta kreatiini saattaa vaikuttaa myös aivotoimintaan, esimerkiksi parempana muistina. Olen lukenut siitä olevan hyötyä myös joidenkin sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Varsinkin pitkän vuodelevon aikana kreatiinilisästä on hyötyä. Kreatiinilisää valitessa on tärkeää miettiä puhtautta. Minä käytän monohydraatti-valmistetta, ja kiinnitän huomiota merkintään creapure. Tilasin kreatiinilisäni iHerbista.

MSM-jauhe

Metyylisulfonyylimetaani on luonnossa esiintyvä orgaaninen rikkiyhdiste, ja se on käytössäni päivittäin. Lisään sitä smoothien sekaan. MSM-jauhe takaa terveemmät sidekudokset ja nivelet, turvaa enstyymitoimintaa sekä varmistaa hormonitasapainoa ja immuunijärjestelmää. Hiusten, kynsien, nivelten ja luiden on todettu vahvistuvan käytön yhteydessä. Itse olen huomannut vaikutuksen mm. hiusten kasvun nopeutumisena.Tilaan MSM-jauhetta *Superlemonilta.

*Merkityt ovat mainoslinkkejä

Sortsit ja pitsitoppi

Aika pitkään sitä kestikin. Jaksamista näinä pimeinä päivinä. Nyt ajelehditaan kuitenkin jo marraskuun loppupuoliskolla, ja vasta eilen iski fiilis, että sain tarpeekseni tästä pimeästä ja märästä. Jo monena aamuna olen herännyt liian väsyneenä. Minä, joka en koskaan torkuta, painelen lisäaikaa herätyskelloon, enkä tiistaina ehtinyt kuntosalille ennen iltavuoroa. Eilen sama juttu. Torkkua torkun perään. Aamulla on liian pimeää, ja vesisateen ropinaa on paljon miellyttävämpää kuunnella peiton alta. Sitä paitsi silmät ei vaan kertakaikkiaan aukene. Olisihan se vähän vaarallistakin lähteä hoipertelemaan simmut ummessa. Kompastuisi vielä koiranluuhun – tai mikä pahinta, itse koiraan (on tapahtunut). 

Ärsytyksen huipentumana eilen toimi sadehousut. Tai siis niiden puute. Ja vedenkestävien kenkien. Oli ällöttävää lompsia sateessa koirien kanssa lenkillä, ja astua pimeässä suoraan vesilätäkköön. Lenkkareilla. Lasken jo päiviä Panaman matkaan. Niitä on 49. 

Illalla särki päätä ja kiukutti. Tiuskin Janille ja ihmettelin käytöstäni. Sitten se kirkastui. Nämähän ovat vieroitusoireita! Siitä on jo niin pitkä aika kun olen kärsinyt näitä tuntemuksia viimeksi, etten tullut ajatelleeksi aiemmin. Tänään on neljäs päivä sokerista vieroittumista. Nämä ovat juuri niitä pahimpia aikoja. Muistaakseni viimeksi olin viidentenä päivänä aivan valmis lopettamaan leikin. Kyseenalaistin koko homman, ja hyppäsin barrikaadeille vaatimaan Dominokeksejä. En saanut, ja pikkuhiljaa homma helpottui. Luotan että niin käy tälläkin kertaa. 

Kuvat: Anna-Maria/Secret Wardrobe

Tähän asuun sain inspiraation ensikevään mallistoista, joissa näkyy yllättäen dramaattista pitsiä. Yleensähän se mielletään syksyn ja talven materiaaliksi, mutta mikäs siinä. Vaihtelu virkistää. Katsohan vaikka tämä(klik) Oscar de la Rentan mieletön luomus! Kuvan pitsitoppi on Objectin*. 

Tsemppiä loppuviikkoon!

*Saatu blogin kautta

Joululahjavinkki

Annoin viime vuonna läheisilleni hyvää tekeviä joululahjoja. Sujatin lasikippoihin superfoodeja ja pähkinöitä, kirjoitin pahviseen lappuseen purkin sisällön ja toivoin heille mielessäni kaikkea hyvää. Varsinkin terveyttä. Tänä vuonna täytynee keksiä jotain muuta, mutta nappaa sinä ihmeessä tästä vinkki mikäli pohdiskelet joululahjaideoita. 

Vaikkei budjetti olisikaan kovin suuri, minusta tärkeintä joululahjaa miettiessä on pohtia hiukan lahjan saajaa. Turha krääsä on ehdoton nounou – minä suorastaan ahdistun liiasta, turhasta tavarasta. 

Hyvä kikka on kuunnella toista. Mistä hän puhuu, mikä häntä kiinnostaa ja sanooko hän jopa ihan suoraan mitä toivoisi. Vaikka lahjakortteja pidetään persoonattomina, minusta ne ovat täysin toimivia ja kertovat myös siitä, että antaja haluaa muistaa jollain, mistä saaja oikeasti hyötyy. Kukkien rakastajalle lahjakortti kukkakauppaan ilahduttaa varmasti! 

Nykyään tavarapaljous hämmästyttää, mutta toisaalta rahat voivat olla tiukassakin. Perheen kesken voisi miettiä, antaisiko yhdessä veljelle hänen pitkään himoitsemansa laitesukelluskurssin, pikkusiskolle liput elämykselliseen Apassionata-näytökseen, isälle himoitun partatrimmerin tai mitä ikinä he ovatkaan toivoneet, mutta saattavat olla yhdelle liian kalliit hankkia. Miksei sama pätisi ystäväpiiriinkiin, mikäli on tapana lahjoa toisiaan.

Minun suurin toiveeni olisi viettää ystävieni kanssa isommalla porukalla aikaa. Nykyisin on niin vaikea saada ystäviä kokoon, ja se on suuri harmi. Mutta onneksi saanen juhlia joulua perheen parissa! Se on ihanaa. 

Mukavaa viikon jatkoa!

Taas koukussa

Tästä blogista voisi aivan hyvin tehdä jonkinlaisen addiktin päiväkirjat-tyyppisen ratkaisun. Jälleen kerran on todettava, että se on saanut otteen. Olen ollut käyttäjä taas jo kolmisen viikkoa. Fiilis on aika ahdistunut, mielialat vaihtelevat ja ottaa päähän. Syyllistän itseäni, mietin että olen huono. Raivostuttavaa kuinka tuo valkoinen jauhe ei päästä otteestaan. 

Raivostuttavinta on, että tiesin sen kyllä. Olenhan käynyt tämän läpi jo monta kertaa. On tiedossa etten voi leikkiä asian kanssa, eikä sille voi antaa pikkusormen kynttäkään. Riippuvuuteni sokeriin on sitä tasoa, että jo muutama poikkeus suistaa koko homman raiteiltaan. Minusta ei ole kohtuukäyttäjäksi. 

Sokerinsyönnin lisäksi treenit takkuavat. Taannoisen flunssan jälkeen on ollut todella vaikea päästä treenimoodiin – vaikka jo hetken niin luulinkin –  ja sekös ketuttaa. Myönsin eilen PT:lle nämä fiilikseni. Yllätyksekseni vastaus ei ollutkaan odottamani, vaan että nyt on tärkeintä etten vaadi itseltäni liikaa. Ruokapuoli laitetaan kuulemma kuntoon nyt, ja treeneihin palataan pikkuhiljaa. Olen syyllistänyt itseäni niin kovaa, että odotin automaattisesti myös personal trainerini tekevän niin. Odotin, että kuulisin kunniani laiskottelusta ja sokerinsyönnistä. 

Olen kirjoittanut joskus siitä, kuinka pitäisi osata antaa armoa itselleen. Olen tainnut unohtaa asian tärkeyden, mutta nyt painan sen taas mieleeni. Annan itselleni vähän armoa ja päästän taas sokeristakin irti. Ensi hätään lääkitsen vieroitusoireitani mulperinmarjoilla, kookoslastuilla ja ehkä uuniomenalla kera kanelin. 

Mukavaa päivää ihmiset!

Harmaan ja pinkin yhdistelmä

Olen puhunut tänä viikonloppuna ihanan paljon. Haaveillut matkoista Japaniin, Havaijille, Vietnamiin ja junalla läpi Venäjän. Olen syönyt Thaimaalaisessa ravintolassa. Olen juonut lasillisen skumppaa liian nopeasti liian hälyisessä viinibaarissa, ja vaihtanut paikkaa astetta tunnelmallisempaan olutravintolaan. Olen nauranut. Olen itkenyt. Olen tuntenut lohduttomuutta sekä onnea. Ihmisen pahuus ja viha on järkyttänyt, toisten sydämellisyys taas lohduttanut. Olen valvonut myöhään ja nukkunut pitkään. Olen kärsinyt päänsärystä ja nauttinut krapulaa helpottavasta aamupalasta. Kuvia en ole ottanut, koska joskus on hyvä vain nauttia hetkestä ja olla läsnä ystävien kanssa. 

Kuvien asuun sain inspiraation Sannilta. Nainen yhdisti kauniisti harmaan ja roosan. Omasta kaapistani ei vanhaa roosaa löytynyt, joten vein homman astetta pidemmälle ja mätsäsin harmaan, pinkin ja räväkän vihreän. Asu on aika pitkälti entistä Anskua. Sitä, kun pukeuduin värikkäästi ja yhdistelin iloisia sävyjä. Nyt elän harmaata kautta – sekä pukeutumisessa että sisustuksessa. Haluan pukeutua koko ajan enemmän rauhallisempiin sävyihin ja yksinkertaisuus kiehtoo. Harmaa näkyy kotonakin enemmän. 

Takki: H&M. Neule: *House of Brandon. Hame: äidin tekemä. 

Tämän illan ohjelma on… Itseasiassa ohjelmaa ei ole. Aika ihanaa. Koulujuttuja en jaksa tehdä, enkä paljon muutakaan. Ehkä vähän pussailen.

Ihanaa iltaa teillekin!

*Mainoslinkki

Hyviä uutisia ruokalehtien ystäville

Eilen lanseerattiin upouusi ruokalehti Liedellä. Se takana on Lidl, Saksalainen kauppaketju joka kertoo halunneensa vastata asiakkaiden palautteeseen lehden avulla. Jatkossa voit napata ilmaisen, kansainvälisistä julkaisuista inspiroituneen lehden mukaasi helposti kauppareissullasi, koska jakelukanavana toimii Lidl-myymälät. Lehti julkaistaan neljä kertaa vuodessa.

Sisällöstä vastaavien pitkän linjan toimittajien Marita Joutjärven ja Helena Saine-Laitisen mukaan netin reseptitulva saattaa aiheuttaa tietoähkyn, ja helmiä voi olla vaikea löytää. Liedellä-lehteen on jo valmiiksi seulottu hyvät, ajankohtaiset reseptit joten se helpottaa kotikokin työtä. Reseptien lisäksi lehdestä löytää tuunauksia, sesongin herkkuja sekä haastatteluja. Viestintäpäällikkö Pilvi-Sisko Riikosen mukaan inspiraation lisäksi tarkoitus on tarjota ajankohtaisia kuulumisia, esitellä yhteistyökumppaneita sekä tietoa tuotteiden vastuullisuudesta ja matkasta kaupan hyllylle.

Uusimmasta lehdestä löydät mm. Meri-Tuuli Lindströmin kehittelemiä, vaikka pikkujoulupöytään sopivia reseptejä. Miltä kuulostaisi piparinen karkkijäädyke? Tai tattifocaccia ja glögi-viikunakakku? Maistoin eilen jännittävää sinihomejuustokakkua, joka on saanut pohjaansa inspiraation raakaruokamaailmasta. Myös tämän reseptin löydät uudesta lehdestä. 

Lehteä hypistellessäni täytyy sanoa, että pidän sen fiiliksestä. Kansi on houkutteleva ja paperi mukavan paksua. Ihan erityisesti pidän ruokakuvista sekä Tiedonmuruja-palstasta jossa aiheena on nyt pähkinät. Tiesitkö että pistaasi onkin oikeastaan manteli? 

Löydät lehden piakkoin Lidlistä. 

Kivaa viikonloppua! Minä vietän omani osittain töissä ja osittain emännöin ihania vieraitamme jotka saapuvat iloksemme lauantaina. 

P.s: Mikäli kaipaat lisää inspiraatiota vaikka leivontaan, käy kurkkaamassa tämä herkullinen blogi(klik), jonka takana on Koko Suomi leipoo-kilpailusta tuttu Sanna.