Parhaat housut juuri nyt

Selvä peli. Minusta on tullut vanha aikuinen. Sen lisäksi, että huvittelen mieluiten iltaisin hyvän kirjan tai tv-sarjan parissa, ja menen aikaisin nukkumaan jotta jaksan herätä uuteen päivään virkeänä, olen tullut todella mukavuudenhaluiseksi.
Jos ennen kuljin tiukoissa, kiristävissäkin vaatteissa ja epämukavissa kengissä, en suostuisi moiseen enään. 
Kenkäni ovat useinmiten matalat. Niillä voi vaikka vähän pöhkölläkin tavalla hypähtää tarvittaessa ilmaan, tai ottaa juoksuaskeleita. Takit ovat numeroa liian isoja, jotta alle mahtuu villapaita. Tämä kohta ei tosin päde kuvan nahkatakkiin. Ostin sen pari vuotta sitten. Selän sittemmin levittyä, sen alle mahtuu juuri ja juuri kevyt neule. 
Tämän hetken lempihousut ovat mustat Adidaksen trikoot. Täydelliset päällä. Parhaat housut juuri nyt. Harmittelen ainoastaan sitä, että ostin vain yhdet. Kulutan nämä puhki liian nopeasti kovalla käytöllä. 

Nahkatakki Ellos. Trikoot Adidas. Kengät saatu Eccolta. Laukku Pieces.

Kauniita unia 
Kuvasta lämmin kiitos ihanalle Ninalle

Helppoa, yksinkertaista ja rentoa

On aamu. Istun punaisessa Tommy Hilfigerin aamutakissani terassilla. Vieressäni lasipöydällä on kupillinen pikkuhiljaa haalenevaa kahvia ja mukavasti röyhähtänyt kehäkukkaprojektini. En olisi uskonut sen lähtevän kasvamaan noin hyvin. 
Olen unohtanut laittaa viime kesänä hankitut kaislamatot suojaamaan terassin puupintaa, mietin. 
Aurinko paistaa, mutta se ei lämmitä niin, että paksussa ja pehmeässä takissani tulisi vielä liian kuuma. 
Kuulen lintujen laulun. Naakkojen siipien kahinan, kun ne syöksähtelevät pihallani. Hyönteisten perässä kai. 
Jossain kaukana joku nakuttaa vasaralla. Se on ainoa ääni, joka on peräisin ihmisestä. 
Miten hyvä tunnlma, ja balsamia korvilleni. 

Rakastan tällaisia hetkiä, mutta niitä on nykyään liian harvoin. Viime viikkojen äänimaailman on täyttänyt trampoliinin jatkuva nitkutus, huuto, mekastus ja aika usein siihen päälle vielä pauhaava musiikki. Ah, omakotitaloalueen idylli. 
Mietin tässä mitä tekisin. Iltavuoroon nyt ainakin, se on selvä, mutta treenaisinko tänään? 
Eilen tuli tehtyä kaikenlaista. Pitkäksi venähtänyttä aamujoogaa seurasi kokonaisvaltainen kahvakuulatreeni, kun suunnittelin harjoitusohjelmaa asiakkaalle. Illalla yhdistin koiralenkkiin mäkitreenin sekä roikkumisharjoituksen
Hyviä uutisia sillä saralla: jaksan jo siirtyä molemmilla käsillä muutaman kapulan eteenpäin käsivoimillani. 

Eilen haaveilin jääkylmästä oluesta aurinkoisella terassilla. Pukeutuisin ehkä johonkin tämän postauksen kuvien kaltaiseen asuun. Jotain helppoa, yksinkertaista ja rentoa. 
Ehkä siinä voisi olla ideaa tämän päivän treeniinkin. 

Aurinkoista päivää ihmiset!

Kiitos kuvista Secret Wardrobe/Anna-Maria 

Rippijuhlamekko

Just nyt hartioita ja päätä särkee väsymyksestä, ajatus ei kulje ja mietin miten pysyä hereillä illalliseen saakka. Ehkä juuri siksi päätin tulla moikkaamaan sinua tänne blogiin. Jos vähän piristyisi, tai ainakin saisi syyn sinnitellä hereillä vielä hetken. 
Voisin näyttää sulle nyt sen rippijuhla-asun, josta mainitsin aikaisemmin

Rippijuhlamekko on siis se sama boheemi kaunotar, joka päällä vietin PING-päivän viikko sitten. Se kelpasi täydellisesti myös kummipojan rippijuhliin, jotka vietettiin viime sunnuntaina. 
Tällä kertaa asustin solmuvärjätyn vaatteen vyöllä, joka osoitti vyötärön paikan, sekä bleiserillä joka piilotti hartiat kirkossa. Sininen Guessin laukku mätsäsi hyvin, mutta (blogin kautta saadut) Mamzellen kengät eivät niinkään. Niiden homma oli olla jumalaisen hyvät jalassa. 

En voi uskoa että kummipoikani on jo teini-ikäinen! Vastahan olin itse. Mutta niin se vaan menee, että aika kuluu ja itse on kohta jo ihan mummoikäinen. 

Nyt on luovutettava. Olen niin väsynyt rankan, mutta antoisan koulupäivän jäljiltä, että on mentävä suihkun kautta odottamaan että illallinen katetaan eteeni. 
Viikonlopun jatkoja, kuullaan taas!

Festariasu

Viime viikonloppuna oli kahdet juhlat. Oli Ping, ja oli kummipojan rippijuhlat. 
Ihana, boheemi, Kreikan värinen solmuvärjätty mekkoni joutui kovaan käyttöön, kun vedin sillä läpi kummatkin kemut. Paljastan toki myös rippijuhlakostyymini, mutta tässä ensin perjantain, asukoodin mukainen festariasu. 

Kuvat: Anna-Maria/Secret Wardrobe

Mekko on alennuslöytö Lindexiltä. Helman epäsymmetrinen leikkaus ei alkuun miellyttänyt. Melkein kiikutin sen äidille korjattavaksi, mutta tulin toisiin ajatuksiin. Sehän on aika kiva! 
Koska sininen on juuri nyt todella ajankohtainen väri, juhlin vähintäänkin muodin aallonharjalla tässä hippimekossani. 
Ping:in asukoodi oli siis festarit. On myönnettävä, että tämä oli ihan paras festariasu (vaikka Mikko olikin sitä mieltä että Coachella meni jo). Rento, ja kantajalleen luontainen valinta. Melkein samanlaisessahan juhlin toissavuonna Wanajafestareillakin. Kurkkaa vaikka tästä (klik). Samalla näet ehkä maailman hienoimman kukkaseppeleenkin. 
Iinan viikonlopun festariasussa oli samanlainen henki. Käy siis tsekkaamassa jos tyyli kolahtaa!

Nurmikolla

Ilmoitin sen jo Instagramissakin, mutta pakkohan täälläkin on hehkuttaa. Juuri auki puhjennut koivun lehti on yksi kauneimpia asioita elämässä. Mahtaakohan mieheni olla jo aivan kyllästynyt tähän jatkuvaan, ”katso nyt miten nättiä”-hehkutukseeni? 
Nautin keväästä ihan täysillä. Koko kesä on vielä ihanasti edessä, mutta kuitenkin jo käsinkosketeltavissa. Itse asiassa varpain kosketeltavissa. Nurmikko ja paljaat varpaat sopivat yhteen kuin sitruuna ja raikas vesi. 
On huippua, kun päällysvaatteissa on jo liian kuuma, ja kengiksi riittävät sandaalit. Ja saa kaivaa Panamasta tuodun lätsän päähän  
Hei aurinko! Sovitaanhan nyt, että pysyttelet näkyvillä ihan tuonne syyskuun lopulle saakka? 

Aurinkoista äitienpäivän jatkoa 

Rento. Rennompi. Rennoin asu

Pukeutumiseni lipuu aina vain rennompaan ja rennompaan suuntaan. Ajat, jolloin kiusasin itseäni kahdentoista sentin koroilla varustetuilla muovijalkineilla ja epämukavilla vaatteilla, tuntuvat kovin kaukaisilta. Toisaalta, niinhän ne alkavat ollakin (ei tuu vanhuus yksin, ja mitä näitä nyt on)
Kuvassa tämän hetken lempityylini. Se on viime viikolta, mutta samat collarihousut, conssit ja nahkatakki olivat käytössä tänäänkin. Osin ihan käytännöllisyyden vuoksikin, kun käytiin asiakkaani kanssa  kehonhuoltoasioita läpi, ja hyppäsin sitten lennosta junaan kohti Pasilaa ja koulua. 
…jota ei muuten ollutkaan tänään. Eikä viime viikolla. Lievästi sanoen otti pannuun maksaa täysihintaiset junaliput kaksi peräkkäistä kertaa niin, että vasta perillä selviää ettei olisi tarvinnut edes olla siellä. No, tällaista näköjään joskus sattuu. Kuulemma kurssi on osaltani nyt taputeltu. Ja sehän tarkoittaa enemmän aikaa muihin juttuihin! 

Takki Ellos
Housut Röhnisch
Laukku Marc By Marc Jacobs
Tennarit *Converse

Kuten vaikka blogien lukemiseen. Taidan aloittaa Kauneus&Terveys sivuston alle muuttaneen, ihanan Karita Tykän blogista. Oletko jo tutustunut?
Ihanaa ja aurinkoista viikon jatkoa  ♥



*saatu

Lohtuasu

Tuntuihan se hartioista aika kireältä, kun alla oli paksu neuletakki, mutta en vaan malttanut olla pukeutumatta nahkatakkiin, kun kerran lämpötilat sen mahdollistivat. Nahkatakin kaveriksi päätyi Sri Lankasta tuotu huivi, ja jalkaani sujautin ihanat Eccon tossut. Taisin näyttää vähän resuiselta, mutta näissä vetimissä oli kotoisa ja mukava olla. 
Oikein sellainen lohtuasu. 
Olen ollut väsynyt. Unta riittäisi vaikka kuinka, ja viikonlopun aikaiset aamuherätykset tuntuivat julmilta. Eilinen aamujoogakin jäi välistä. Koin, että tarvitsen edes pikkuisen pidemmät unet. Salille päin en viikonlopun aikana edes tähyillyt. Tänään voisi jo harkita.
Niin. Viikoloppuna alkoi sitten se personal trainer-kurssiosio. Kuntosaliohjaajan lisenssitodistus tupsahti postilaatikkoon, ja sormet syyhyävät päästä ohjaamaan. Ihan huippua on myös saada syventää taitoja ja tietoja. Kun vaan ei nyt iskisi jokin kevätväsymys päälle. 
Tälle päivälle tiedossa olisi kaupungilla asioiden hoitoa, kahvit ystävän kanssa ja vähän töitäkin. Niin ja se sali. Kroppa halajaisi liikuntaa. Niin toisaalta koiratkin. Saas nähdä mihin kaikkeen tänään venyn.

Neuletakki BikBok
Huivi matkamuisto Sri Lankasta
Trikoot Casall
Laukku Marc By Marc Jacobs
Kengät saatu Eccolta

Armeijanvihreää asussa

Hupsista! Kameran muistikortille oli jäänyt asukuvia ajalta ennen Panaman reissua. Silloin teki mieli pukeutua armeijan vihreään ja piikkikorkoihin. Minimekkoon sekä palmikkoneuleeseen. 
Muistan tuosta päivästä sen, että nenäni taisi paleltua noin kolme minuuttia sen jälkeen, kun olin astunut autosta ulos. Ei oikeastaan harmita että paukkupakkaset ovat tältä erää ohi. Niiden aikana oli ongelmia niin auton, kuin talonkin kanssa. 

Vaikka erimielisyydet talon kanssa on selvitty, eikä me oikeastaan edes haluta muuttaa mihinkään, kurkisteltiin kuitenkin miehen kanssa illalla minkälaisia taloja Helsingin Huvilakadulla olisi myynnissä. Sellaisia vaatimattomiahan ne olivat, kattoikkunallisia ullakkokämppiä ja muita. Voitte varmaan kuvitella. 
Aina välillä sitä kuitenkin tulee haaveilleeksi asumisesta Helsingissä. Ei loppujen lopuksi vakavasti, mutta jos Lottovoitto osuisi kohdalle, saattaisin sijoittaa pieneen kakkosasuntoon. 
Poikkesin eilen ystävän uudessa kodissa. Ihailin siellä kestohaavettani leveää ikkunalautaa ja lautalattiaa. Ehkä siksi soin taas muutaman ajatuksenkin asumiselle pääkaupungissamme. 

Olen kyllä tosi onnellinen täälläkin. Pienessä kylässä ja somassa keltaisessa talossani.

Harmaata ja valkoista

Ahh, tätä ihanaa intohimon tunnetta. Ei ole montaakaan niin hienoa juttua kuin se, kun pääsee oppimaan asioita rakastamansa teeman ympäriltä. Silloin ajantaju katoaa ja flow vie mennessään. 
Nyt takana on PT-koulun toinen viikonloppu. Tahti oli tiivis, niinkin tiivis, etten avannutkaan läppäriä viikonlopun aikana. Tosin, vietin Lahdessa lauantain ja sunnuntain välisen yönkin, eikä kone lähtenyt lainkaan mukaan. Halusin keskittyä olennaiseen. Kouluun sekä sukulaisiin joiden vuodesohvan valloitimme.
Meillä on ihan huippuryhmä. Pieni mutta innokas, ja kaikilla mukavasti liikuntataustaa. Motivaatiota löytyy kuin pienestä kylästä. En oikeastaan edes malttaisi odottaa seuraavia koulupäiviä! Pää on välillä hiukan sekaisin tästä kaikesta. Pelkään, että vielä joskus hyppään vahingossa Lahden junaan, vaikka Pasilan juna veisi oikeaan paikkaan, ja päinvastoin. No, sellaista se on kun opintoja on kahdessa eri kaupungissa. 

Opiskelujen lisäksi voisin intoilla vähän myös kuvissa näkyvästä takista. Se on nimittäin aika ihana. Rakastan sen vaalean harmaata sävyä. Koska miellän helmikuun jo kevättä enteileväksi kuukaudeksi, kaivoin valkoiset housut esiin. Minusta valkoinen ja vaaleanharmaa sopivat täydellisesti yhteen. 
Kunpa pian tarkenisi paljastaa nilkat!

Takki Cubus, housut KappAhl, Pusero *Vila, Laukku Marc by Marc Jacobs

Tänään aion tehdä mukavan treenin kuntosalilla ja illalla juhlin yksivuotiasta. Mitäs sinä aiot? 
Mukavaa päivää!

*Saatu

Conversen talvitennarit

Minä kuulun Conssityttöihin. Keväisin iloisen keltaiset tennarit herättävät kiinnostuksen, ja syksyisin tuijottelen ihania, kirkkaanpunaisia ja korkeavartisia. Sellaiset mulla oli lapsenakin. Ehkä taas jonain päivänä. 
En tiennyt että merkki tekee myös talvitennareita. Juuri sellaisia olenkin ollut vailla – talvikenkävalikoimani on nimittäin vähän turhankin suppea. 
Juteltiin työkaverin kanssa viime vuoden puolella virhehankinnosta. Häneltä löytyi talviset Converset väärässä koossa. Siellä ne lojuivat kotona, kun ei ollut saanut palautettuakaan. Tähdet olivat oikein asettuneet, olin nimittäin juuri hetkeä aiemmin valitellut huonoa kenkätilannettani. Ja kuinka kivasti sattuikin, että meillä oli samankokoinen jalka! 
Työkaveri pääsi kengistä eroon ja minä sain ne halvemmalla, kuin uudet kaupasta. Mieskin ihastui näihin talvitennareihin siinä määrin, että jäi pohtimaan niiden hankintaan. Ei tarvinnut. Hän löysi sellaiset joulupaketista. 

Mukavaa alkanutta viikkoa! Minä lähden illaksi kouluun.