Etsinnässä täydellinen tv-kaappi

Meidän olohuonetta rumentaa musta, teräväkulmainen tv-taso. Josta en enään pidä lainkaan. Se on meille turhan tumma, ja malliltaankin liian suorakulmio. Kaipaan pehmeämpää linjaa. Sekä vaaleutta.
Jo jonkin aikaa olen etsiskellyt sivusilmällä vanhaa liinavaatekaappia johon mahtuisi televisio. Kaunis, edullinen ja tarpeeksi suuri on kombo, joka on ilmeisen vaikea löytää. Värillä ei ole suuren suurta merkitystä, mikäli se olisi mahdollista maalata valkoiseksi. 

Näiden kuvien täydellinen kaappi löytyi Panamasta eräästä Villasta. 

Mikäli vastaasi tulee moinen, tai nurkissasi lojuu turhana, heitä vaikka meilillä!
Toivoisin sen olevan hiukan koristeellinen, mutta ei aivan täynnä krumeluuria. Liian pelkistettykään ei kiinnosta. Koko on tärkeä. Sisälle pitää mahtua tv. Ja tietty hinta ei saisi huimata päätä. Kuvan kaappimalli on oikeastaan täydellinen. 

Boheemi tuoli

Mustaa ja valkoista. Yksinkertaista, vastaparinaan pientä krumeluuria mustan rokokootyyppisen kattokruunun muodossa. Tällaisia minä suunnittelin reilut neljä vuotta sitten, kun sisustin olohuonettamme. Periaatteessa joo, ihan kiva idea, mutta alkoi tuntua siltä että pientä fiksausta se vaatii. Nimittäin uuden lattian. Mokoma riitelee niin pahasti hiukan kellertävään taittavana, että alkoi suoraan sanottuna sattumaan silmiin. Lisäksi iso, tummanharmaa sohva ja musta häränmatto eivät ainakaan lisää valon määrää muutenkin melko pimeässä olkkarissa.
Lattian uusiminen jää hamaan tulevaisuuteen, mutta muulla tavalla sisustusta voi hiukan uusia. Musta kuutiomainen tv-taso saa joskus toivottavasti lähtöpassit – haluan tilalle vanhan, suuren valkoisen liinavaatekaapin tai kauniin valkoisen senkin (saa huikata jos ylimääräisiä lojuu nurkissa). 
Jotain uutta on kuitenkin löytynyt. Eräänä sunnuntaina kiipesimme natisevia puuportaita Parolan rottingin yläkertaan. Siellä se odotti, suorastaan kutsui meitä. Maailman ihanin tuoli, Dali nimeltään. Vanha vihreä, valtavan kokoinen laiskanlinna löysi haastajan, eikä ostopäätöstä juurikaan pohdittu. Lähinnä todettiin, että veronpalautuksilla sitten.
Siinä se nyt on ilonamme. Kevyt, ilmava ja persoonallinen. Eikä lainkaan pöllömpi istua. Haluaisin luoda uuden aarteeni ympärille tunnelmallisen lukunurkkauksen kohdevaloineen ja lampaantaljoineen, mutta katsotaan nyt…

Mukavaa viikonloppua ja perjantain jatkoa! Minä lähden iltavuoroon.

köyhän miehen pöytäkuusi

Ystävä toi suloisen kimpun viikko sitten. Vaaleanpunaiset neilikat, valkoiset harsokukat ja unelma-leikkovihreät kaunistivat keittiönpöytää hetkisen aikaa. Jostain syystä halusin kuitenkin napata havumaiset vihreät oksat omaan maljakkoonsa – johon nuo sopivatkin täydellisen, yksinkertaisen hyvin. Köyhän miehen versio pöytäkuusesta. Saa käyttää, mut ei oo pakko hei. 

Kauniita unia!

Sisustusjuttu

Myöhäisiltaa ihmiset! Poikkesin tänään vihdoinkin yhdessä ihanimmassa sisustuskaupassa, jonka olen nähnyt. Ja mikä parasta, ihan tässä kotikulmilla. Kerroinkin jokin aika sitten, että pieni sisustuskärpäsen purema vaivaa. Haluaisin luopua mm. mustasta tv-tasosta sekä vihreästä suuresta nojatuolista, jotka valtaavat liikaa tilaa ympärilleen, ja luovat kurjaa, liian tummaa fiilistä. Nojatuolin rotiskon tilalle kaavailin alkuun jotain vaaleaa ja klassista, mutta sitten hoksasin, että mikäli mielin pitää vielä uudehkon sohvan paikallaan, on vaihdettava lähestymistapaa. Sohva on iso ja massiivinen ja siksi kaipaa samaan tilaan jotain kevyempää. 
Muutaman kuukauden ajan googlettelin erilaisia rottinkituoleja ja myin ideaani Janille. Ikeassa tuo jo lämpenikin yhdelle vaihtoehdolle, mutta valkoisesta väristä ei halunnut tinkiä. Hyvä niin. Ajeltiin nimittäin pikaisesti katsastamaan tänään Parolan Rottingin valikoimaa. Kaunis valkoinen Lumikenkätuoli sekä katosta roikkuva riippukeinu-tuoli ihastuttivat alunperin, mutta kun eteen tuli liikkeen yläkerrasta löytynyt kaunotar, se oli menoa se. 
Tuoli nimittäin vaati päästä meille. Huomasin hyvin nopeasti, että tästä ei tarvitse edes keskustella. Jani itseasiassa ensimmäisenä vetikin sen veronpalautus-kortin esiin. Tuoli on niin kaunis, että teen siitä ehdottomasti oman postauksen kunhan saamme sen kotiin. Mokoma kun ei mahtunut autoon. Mutta jos uteliaisuus heräsi, voit käydä kurkistamassa kuvan Instagramista. Löydät minut nimellä ansku_peaceandstyle. 
Kauniita unia!